tiistai 22. tammikuuta 2013

Uusin tulokas


...nimittäin raitakaulahuivi kokoelmassa.
Pari vuotta sitten innostuin neulomaan värikkään raitakaulahuivin putkilona jämälangoista. Tämmöisen.
 Syksyllä tuntui, että takin kanssa sopisi tyylikkän yksinkertainen mustavalkoraidallinen kaulahuivi.
Kaulahuivit ja -liinat ovat kyllä kivoja mutta eivät aina pysy vauhdissa mukana ellei niitä ole solminnut kunnolla. Ja iso solmu minun ryntäitäni korostamassa ei ole mikään esteettisesti kaunis näky. Siispä tämä uusi kokeilu tehtiin kerästä harmaata Nalle-lankaa ja niistä iänikuisista jämälankanöttösistä samalla systeemillä kuin edellisetkin (sukkapuikoilla, 4 x  16 s ja silkkaa pötköä) mutta lopuksi ompelin päät yhteen.
Hahaa, rengashuivi pysyy kaulassa ilman suuria solmuja!
Kirjavissa raitakaulaliinoissa on se hyvä puoli että semmoinen kaulassa voi napata naulakosta minkä tahansa pipon koiralenkille lähtiessä ja aina tuntee olevansa TyyliLyyli. Kun pipon väri todennäköisesti mätsää kaulaliinan väreihin...




keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Uusia vaatteita

Ei minulle vaan ompelukoneelle ja silityslaudalle. Työhuoneen pöydällä valkoisen muovihupun alla nököttävä ompelukone näytti niin aneemiselta että päätin korkata huoneen käyttöön ja kaivelin esille tilkut ja hurautin koneelle oman kodin.
Aikaisemmin olen tehnyt talo-neulatyynyjä ja jouluksi jokusen talo-sammutuspeitonsuojan. Seuraavaksi voisi kokeilla talotyynyjä.
Silityslaudan uuden vaatteen hain Toivolan Vanhalta Pihalta ja samalla löysin tuon rautalankaisen lankarullatelineen.
Niin ihanaa oli touhuta omassa työhuoneessa että pitäisiköhän jatkaa saman tien...tai sitten vasta Otto-lenkin jälkeen.



sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Pimeyttä!

Aken mielestä meidän makuuhuoneen pikkuikkuna kaipaa verhoja. Tai näkösuojaa. Tai ainakin pimennystä viimeistään sitten kun aamut alkavat aikaisemmin ja aurinko (toiveajattelua?) herättää säteillään jo paljon ennen Karvaista Kaveria ja herätyskelloa.Aken puoli sängystä on nimittäin tuolla ikkunan puolella.
Kokeilin värikkäitä pulloja, kasveja ja koriste-esineitä. Saahan niistä ikkunaan näkösuojan mutta valoa ne eivät estä. Verhotankoakaan ei tuohon oikein viitsisi laittaa, ei edes verhovaijeria.
Siispä tuumailujen jälkeen läksin puutyökurssille (jälleen) kasa lattialankun ja kattopaneelin pätkiä mukanani.
Pätkistä sirkkelöin ja ruuvasin kaksi sisäkkäin menevää kehikkoa, joista tuo uloimman reunat Ake maalasi listavalkoisella.
Kodinykköseen ei vielä ollut tullut uudet mallit pimentävistä verhokankaista, joten valitsin ihan tavallista verhokangasta (makuuhuoneen seinän väriin sopivaa) ja pätkän  keltaista pimennyskangasta(kun muuta ei ollut) ja pingotin ne sisemmän kehikon päälle ja niittasin kiinni. Sitten laitoin kehikot sisäkkäin.
Ake kiinnitti eteisen lapaslaatikon tuunauksessa tarpeettomiksi jääneet ja maalatut vetonappulat kehikon reunoille
Nyt on näkösuojaa ja pimeyttä. Päiväksi nämä verhot laitetaan sitten sivuun vaikka näin:


perjantai 11. tammikuuta 2013

Työhuone




Tässä se nyt on: kauan unelmoimani työhuone!
Yläkerran kolmesta huoneesta sain valita yhden itselleni (kun Ake oli ensin valinnut makuuhuoneen). Ja tietysti valitsin sen suurimman. Kuten koko yläkertaan, tännekin uusittiin sähköt, levyytettiin ja maalattiin seinät (liitua ja kokeilujen kautta kirkkaan keltaista) ja laitettiin ja maalattiin uudet lautalattiat (Betoluxia) ja uusi katto.
Työhuoneen keskus on Aallon vanha ruokapöytä ja ullakolta  löytynyt työtuoli. Ja huomatkaa toinenkin ullakkolöytö: Tuomon vanha keltainen työpöytälamppu!
Sähkömiehiä pyysin laittamaan kattoon paikan kahdelle kattolampulle. Nuo lamput ovat Ikeasta ja spreijattu mattamustiksi. Myös  pistorasioita toivoin enemmän kuin ennen oli ollut.
             
Keltaiselle seinälle sijoitin vanhan työpöydän ompelukonepöydäksi ja kun tuo oviaukko entiseen keittiöön oli tarpeeton, sain askarrella (Aken avustuksella) siitä hyllyn.

Toisella seinällä on valkoiseksi maalattua Lundiaa ja vanha koulusta pelastettu kaappi sekä viime kesänä kunnostamani ullakolle johtava ovi. Lundian hyllyille hain kellarista vanhoja lasipurkkeja (tässä vain murto-osa siitä varastosta) nauhoja ja muuta rompetta varten.

Nuo matkalaukut, yhteensä 8 kappaletta, ovat täynnä lankoja. Niin että kyllä hommaa riittää niiden neulomisessa.
Lisää säilytystilaa on oviseinän kolmessa komeroissa ja vanhassa laatikostossa. Muutama laatikollinen rompetta on vielä ullakolla purkamatta mutta eivätköhän ne tänne mahdu.

Kyllä on Otonkin kiva nukkua päikkäreitä tämmöisillä ihanilla räsymatoilla Näitä upeita ullakkolöytöjä nämäkin ovat.


sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Neulehommia

Alunperin oma blogini oli neuleblogi. Oikeastaan sukkablogi. Niin innolla neuloin sukkia ja siinä sivussa tuli valmiiksi pipoja ja lapasia ja huivejakin. Vähitellen blogimaailmani laajeni käsittämään jos jonkin alan tekemis-blogeja ja sillä tiellä ollaan edelleenkin. Vaikka tämä meidän perheen ykkösharrastus, remontointi onkin joulun alla syönyt aikaa kaikelta muulta tekemiseltä...
Joulupaketeihin en tänä jouluna juuri käärinyt sukkia. Omia ompeluita kuitenkin ja yhden punaisen Jaques-pipon. Se toinen jäi kesken ja loppiaisen kunniaksi neuloin sen valmiiksi. Siitä tulikin sitten tonttumyssy ensi joulua varten.
Joulun alla saimme yläkerran työhuoneen valmiiksi ja nyt kun jouluhommat ovat ohi, olen purkanut sinne ullakolla odottaneita laatikoita. Ja huomannut, että tässä huushollissa ON lankoja. Niin paljon, että nyt on keksittävä semmoisia lankatyöprojekteja, jotka verottaisivat lankavarastoa oikein kunnolla.
Tämä huivi, Baktus, jonka reunat huolittelin virkkaamalla, ei paljoa lankavarastoa pienentänyt. Mutta ihana huivi tästä Pajukannan tilan itsevärjätystä ohuesta villalangasta tuli. Langan ostin Tampereen kädentaitomessuilta. Miten vaikeaa oikean värisävyn saaminen kuvaan onkaan. Tuo ylempi kuva on lähempänä oikeaa väriä, tummaa sinistä ja vihreää


tiistai 1. tammikuuta 2013

Eteinen

Yläkerran kaksiossa on joskus, kuusikymmentäluvulla?, asunut nelihenkinen perhe. Siispä portaiden yläpäässä on eteinen. Portaikkoa vastapäätä on oviaukko joka johtaa olohuoneeseen. Siis työhuoneeseen. Ovi odottelee paikoilleen nostamista mutta samalla tuumailen, että tarvitaanko sitä. Peittäisi vaan tuota hienoa tapettiseinää; Colefax & Fowlerin Snowtreetä.
Vastapäätä tuota työhuoneen sisäänkäyntiä näyttää tämmöiseltä. Kiinni oleva ovi johtaa kylppäriin ja reunalla pilkistää entisen keittiön ovi. Ja eteisen kulmaan sain sisustaa kesäisen mustaksi maalatun kirpparilöydön, se taitaa olla sairaalan yöpöytä. Kirjava tapetti häivyttää sopivasti valokatkasijat, vaikka ei se niin nuukaa olisi jos nuo Renovan näpsyttimet näkyisivätkin. Mutta kylppärin ovenpielen lattialämmityskytkin saikin piiloutua.
Aika räväkkä tuo tumma ja kirjava tapetti pienessä ikkunattomassa tilassa on mutta meidän mielestä, molempien, se on hieno. Ja nuo leveämmät lattialistat sopivat siihen kuin nenä päähän. Ja sitäpaitsi kuvista ei näy, että valkoisia seiniä, muuria, löytyy eteisestä myös.
Yläkerran eteinenkin on nyt sitten valmis....kattolamppua vaille. Tuo kuvassa oleva on vinttilöytö ja asennettu rempan ajaksi. Ettei vaan olisi pysyvä-väliaikainen...