sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Vaatehuone uusiksi

Vanhassa talossa ei juuri komeroita ole. Alkuperäisiä siis. Ei meidänkään talossa. 
Mutta vaatehuone meillä on!
Hieman epäkäytännöllinen tosin; tangot ovat puurimat ja hyllyköt saa auki vain hitaasti ja rauhallisesti vetämällä. Eikä niihin juuri mitään edes mahdu.
Purkuun vaan koko epäkäytännöllinen systeemi!
Tilalle ei asennettu kallista uutta systeemiä vaan uudistus tehtiin kotona olevilla materiaaleilla. No, ne tangot ja niiden pidikkeet piti käydä ostamassa.
 Yhden seinän maalasin (tapetin päälle vaan) työhuoneen maalauksesta jääneellä maalilla ja loput seinät valkoisella pohjamaalilla. Vanha muovimatto vaihtui Aken pojan rempasta ylijääneeseen muovimattoon ja autotallista löytyi vielä yläkerran rempasta jääneitä lattialistan paloja.


Vanhat ylähyllyt jäivät paikoilleen ja niiden alle tuli Elfa-korihylly pipoille, huiveille ja lapasille.Seinälle vielä muutama koukku laukuille.
Tästä vaatehuoneesta tuli meille eteiskomero, jota meidän talossa ei ole.

Vaatehuoneen ovi on auki kun tässä näpyttelen (huone on työhuoneessa). Samalla ihailen tuota kaunista harmaata seinää, leveitä listoja ja tummaa "parkettia". Samanlaista ehostusta kaipaisi tämä koko keskikerros...

lauantai 26. lokakuuta 2013

Niin se mieli muuttuu...

Vielä vajaa vuosi sitten olin tohkeissani työhuoneen keltaisesta seinästä. Oikean sävyn löytäminen oli hankalaa, eikä seinään lopulta jäänyt sävy ollut juuri sellainen mitä etsin mutta kolmatta kertaa en enää jaksanut seinää maalata.

Syyslomareissusta piristyneenä iski sitten into laittaa kotia. Tällä kertaa olin viisastunut edellisestä sävynetsimiskerrasta, joten ostin parit pikkupurkit maalia ja sudin niitä seinälle. Tämä harmaan sävy voitti:
                    Samalla ruuvasin seinälle viime kesäisen kirpparilöydön, Tatekan työlampun.
                                      Myös puutöissä hyllyiksi tuunaamani kehykset pääsivät seinälle.


lauantai 19. lokakuuta 2013

Ylistys jämälangoille vol II

Juuri ennen syyslomareissulle lähtöä päättelyä vaille valmistui tämä jämälankaprojekti. Yllätys yllätys; raitahuivi! Tai oikeastaan tämä on jämäkerätyö;Maijulta perimässäni (kiitos<3) pussissa oli kolme kerää harmaata alpakkalankaa. Niitä en villatakkiin raatsinut laittaa. Niin pehmeitä ne ovat että poskea vasten ne piti saada. Kolme kerää eivät ihan huiviin riittäneet vaan piti vielä pari hakea kaveriksi...

Mutta sittenpä sain langoista vielä piponkin. Sopivasti lämmittämään kotimaan talvessa. Pariisissa oli lähtöpäivänä lämmintä + 18 astetta!
Oli kuitenkin ihana tulla kotiin. Tarmonpuuskassa (positiivinen pms-oire?) olen tyhjentänyt alakerran vaatehuoneen remppaa varten, kokeillut uusia maalimalleja (edellisestä kerrasta viisastuneena ostin pari pientä maalipurkkia) työhuoneen seinälle, viritellyt Pariisilaiselta kirpparilta mukaan tarttuneen lyhdyn eteiseen ja muutenkin vaihdellut "dekoratiivisten elementtien"paikkaa puhumattakaan keittiönkaappien siivoamisesta. Ihan vaan siitä ilosta, että ollaan taas kotona!





sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Ylistys jämälangoille

Jämälankahommissa on se vaara, että lankavarastot kasvavat vaikka tarkoitus olisi päinvastainen; on "pakko" ostaa lisää lankaa, jotta saisi entiset käytettyä.
Tai sitten innostuu tekemään jotakin jämäkeristä ja keränpuolikkaista raidoittamalla niin silloin on edessä hurja päättelyurakka:


Tällä kertaa toteutui vain jälkimmäinen. Lopputuloksena oli harmaaraidallinen villatakki keltaisilla väriraidoilla.
 Ja koska kyse oli jämätyöstä (ei yhtään tätä työtä varten ostettua kerää!), ovat napitkin kaikki erilaisia, kokoelma nappipurkin aarteita siis.
Jämistely jäi päälle ja kun vielä perin ison kasan lankoja ystävättäreltä, päätin neuloa ruskeasävyisitä langoista -jälleen kerran- kaulahuivin. Tässä työssä (putkena neulottu) kun ei tarvitse päätellä lankoja.


Tähän sain tosi hyvin uppoamaan ison kasan ruskeita yksivärisiä ja kirjavia lankoja.Toiset yksikerroin, toiset kaksinkerroin.

Ja seuraavat jämäjutut on jo puikoilla...