maanantai 14. joulukuuta 2015

Kaunis kattaus


 Vaikka me Aken kanssa ruokaillaan yleensä kahdestaan, on mulla tapana kattaa, varsinkin viikonloppuina kun panostan ruoanlaittoon, pöytä kauniisti.
Kauniiseen kattaukseen kuuluu servetit.
Yleensä näissä meidän kahdenkeskisissä ruokahetkissä käytetään paperiservettejä. Kankaisiakin on...jossain komeroiden kätköissä. Niiden silittäminen kun ei ole lempipuuhaani.

Joululiinoja kaapista penkoessani löysin pinon (huutokaupasta huutamiani?) vanhoja valkoisia pellavaisia keittiöpyyhkeitä. Parista yksivärisestä ja nimikoimattomasta olinkin jo tehnyt nopsasti kuivuvat käsipyyhkeet ompelemalla pitsin reunaan. Kolme pehmeäksi kulunutta oli vielä tehtävää vailla. Niistä sain puolittamalla puoli tusinaa juhlavia servettejä pienellä ompelurupeamalla.


Itse ihastuin noiden rouheaan pintaan ja pehmeään olomuotoon.
Onhan ne kyllä paperisia paljon juhlavammat!
Taidan siis innostua jatkossa enemmän siitä silittämisestä...


tiistai 8. joulukuuta 2015

Pikkuhiljaa punaista

 Se alkoi ihan pikkuhiljaa.
Se punaisen tulo meidän huusholliin.
Ensin saivat Balilta tuodut ukkelit, melkein kuin tontut muutenkin, punaiset myssyt.
Sitten alkoi sohvalle ilmestyä punaisia tyynyjä, omatekemiä ja ostettuja.

Olohuoneen pöydän valkoiset kynttilät vaihtuivat punaisiksi.




Pianon päälle nostin punatakkiset pähkinänsärkijät ja niiden joukkoon ujon balilaisen kolleegan.



Itsenäisyyspäivän jälkeen ruokapöydän siniset kynttilät vaihtuivat punaisiksi.




Olohuoneen nurkkaan laitoin ison lyhdyn ja lyhdyn sisälle valaistun joulukuusen.

Ulko-oven viereen tein taas ison kranssin toivottamaan tulijat tervetulleiksi.
Tänä vuonna koristeeksi pääsivät Aken vanhat hokkarit. Löytö meidän ihanalta vintiltä!



lauantai 5. joulukuuta 2015

Minijuttu

Enpä olisi uskonut innostuvani minihommista!
Upeita nukkekkoteja ja niiden näpertäjiä olen kyllä aina ihaillut. Itse vaan en ole koskaan ajatellut omaavani niiden laittoon tarvittavaa kärsivällisyyttä ja näppäräsormisuutta. Enkä omaa vieläkään mutta siihen avuksi tulivat joulumarkkinat...
Joulumarkkinoilla eräässä kojussa ihailin jouluista roomboxia. Se ei ollut mynnissä mutta tekijä vihjaisi että markkinoilta kyllä löytyy materiaalia boxin tekoon monestakin kojusta.
 
Siitä kojusta mukaan lähti heti ruisleipiä, pullapitko, pikkuleipiä, kuivakakku ja pellillinen aidonnäköisiä karjalanpiirakoita (ja piparipoikakorvikset).

Gepetton kojulta ostin pirtin pöydän penkkeineen ja keinutuolin. Ne oli helppo itse koota ja maalata. Kotona pengoin joulukoristelaatikoita ja löysin vielä paljon muutakin tunnelmaan sopivaa.
Laatikon tein itse kotoa löytyneistä laudan kappaleista.
No, täytyy myöntää ettei joulukuusen teko omin avuin onnistunut vaan jouduin turvautumaan lelukauppaan. Sieltä löysin vielä lampun ja käkikellonkin (ja olisin löytänyt paljon muutakin...)
Kun kerroin hurahtamisesta töissä, työkaverini toi minulle Väinölän nukkekotikirjan. Se oli sitten menoa. Joulukuusen lippurimpsu ja pienet puutontut sain aikaiseksi nakkisormillani mutta aion yrittää vielä jotakin muutakin.

 Gepetton kojussa oli lyhtyyn tehty pikkuinen jouluhuone.
Semmoisen matkin puiseen lyhtyyn. Koristeeksi laitoin tekokuusikranssin ja siihen paristovalot.

Tonttutytön vuoteen tein lyhdyssä olevaan laatikkoon.

Gepetton pakkauksessa olevan mietelauseen omin omakseni sillä juuri siltä minusta tuntuu:
"Hän tuli kotiin, askarteli vähän ja oli pelastanut päivänsä". 
Kyllä kaikenlainen näpertäminen on mukavaa!