Uusi elämä

  Uudessa Talo&Koti -lehdessä oli ohje käsityöblogeista tuttuun virkattuuna (puu)henkarin päällykseen. Ihan söpö mutta ei minun juttu, olin aiemmin ajatellut. Paitsi että ideahan on juuri passeli käyttämilleni tunikoille, jotka tuppaavat putoamaan muovihenkareista vaatekomeron lattialle!
Varastoista löytyi vain sinisiä ja valkoista lankaa, joiden rinnalle nappasin maitokauppamatkalla pinkkiä, vihreää ja lilaa. Siis pinkkiä ja lilaakin!!

Neljä näitä nyt on ja lankaa on vielä jäljellä ja vintiltä löytyneitä henkareitakin.

Tykkään kovasti kaikenlaisista kierrätysjutuista. Kirpparilöydöistä materiaalin uudelleen käyttöön. Ja ainahan koulussa on jätemateriaaleista askarreltu. Toissa viikonloppuna olimme Barcelonassa ja vanhassa kaupungissa osuimme kauppaan, joka möi muovisista katumainoksista ommeltuja kasseja, reppuja ja pussukoita.

Tämmöinen kassi lähti vaikean valinnan jälkeen kotiin mukaan. Kassin saa "kiinni" tarranauhoilla ja sisäsivussa on lenksullinen nauha, johon avaimet voi kiinnittää.

Tämäkin on paikallista kierrätystä; tölkistä taiteltu (tuhka)kuppi eurolla katukauppiaalta. Luxus-versiossa tuohon päälle oli laitettu tölkin aukollinen yläreuna jotta tuhkat eivät pääse lentämään pois.

Uusi vai vanha?

Uusi tämä on. Vanhaa on vain malli jota matkin.
Tilasin  netistä mittojen mukaan uusvanhan penkin eteiseen. Sen paikka on tuossa pakollisen rumiluksen, sähkökaapin, alla. Kaapin ja penkin väliin tekaisin naulakon tarpeeseen; koiran fleksiä ja kenkälusikkaa varten. Vähän tylsän.

Viimeisellä puutyökerralla tein vannesahalla vanhan mallisen naulakon koukkujen aihioita. Puukolla vuolemista ja puuviilalla viilaamista niin koukut alkoivat näyttää semmoiselta kuin muistin mökin naulakon koukkujen olleen. Laudan "entistin" puukon, viilan, vasaran ja ties minkä työkalun kanssa  (mukava työvaihe) ja lopuksi  vahasin kaikki palaset antiikkivahalla. Vanhanmallisia tappiliitoksia en jaksanut nyperrellä, koukut kiinnitin ruuveilla.

Ylpein olen tuosta taustakappaleesta. Ei se enää näytä liimalevyn palaselta...

Pikkujuttu

Silityslauta seisoo työhuoneen nurkassa hienossa mekossaan ja silitysrautakin on siinä käden ulottuvilla, hyllyllä. Ei niin kauniina.
Kunnes muistin jämälangoista neulotun pipon, pitämättömäksi jääneen. Sille vaan vähän pitsistä helmaa lisää ja lenkki päähän niin tämmöinen siitä sitten tuli:

Pannumyssy silitysraudalle! No,...paremmin silitysrauta nyt maastoutuu työhuoneen hyllykköön kuin aiemmin.

Mutta pipona en tätä tekelettä enää käytä...

Jämäpätkistä pihalle

Syksyllä rakentelin ullakon ikkunoista ja jämälaudoista minikasvihuoneen tai koska oli talvi tulossa niin tuommoisen ison lyhdyn. Ja sitten isänpäiväksi isän haudalle ikkunattoman lyhdynsuojusversion.

Ake, nurmikonleikkaajana, ei tykkää, että nurmikolla on ylimääräisiä ruukkuja ja muita härpäkkeitä siirreltävänä. Kiertämistä riittää kuulemma noissa olemassa olevissa hedelmäpuissa ja kaikenlaisissa pensaissa. Kukkapenkit on kuitenkin ok. Niitä tulee jokunen kunhan saadaan pihahommat käyntiin.
Koska olen noviisi puutarhajuttujen kanssa, ajattelin, että kukkapenkki voisi olla mielenkiintoisemman näköinen, jos siinä olisi jotain korkeampaas. Kasveja en tunne mutta ehkä kukkapylväs? Vaikka tämmöinen:

                                     Tai tuli niitä kaksi kun aloin noita jämiä silppuamaan...

Portaikko

Ennen meille tultiin sisälle tästä ovesta. Sitten piti aukaista vielä toinenkin ovi ennen kuin oltiin portaikossa. Jos haluttiin keskikerrokseen, oli avattava kolmas ovi. Portaiden yläpäässä oli vielä yksi ovi.

Ensin saivat kyytiä yläkerroksen ja keskikerroksen ovet karmeineen. 

Tämä ulko-ovi oli vielä ihan hyväkuntoinen vaikkakin olisi kaivannut tiivistämistä mutta se sisempi ovi oli menossa vaihtoon ja koska nykyulko-ovet ovat semmoisia, että yhdelläkin pärjää, päätimme vaihtaa kerralla semmoiseen.

Portaikossa oli vanha lakkauksen päälle maalattu paneeli. Se jouduttiin ottamaan pois sillä ulkoseinä piti eristää.

               Tilalle laitettiin puolipaneeli ja yläosa seinistä levytettiin. Kattokin laitettiin uusiksi.

Akella oli iso urakka kipsilevyjen saumaamisessa ja tasoittamisessa ennen maalaamista. Puhumattakaan siitä listoitushommasta!

Ulko-ovesta sisään tultaessa lattiassa oli laminaatti. Se sai kyytiä ja tilalle laitettiin laatoitus ja sen alle ihana lattialämmitys. Pieni lattia mutta hurjasti työvaiheita ja näpertämistä. Onneksi Akella oli apulainen.

Laatoitusta varten vuokrasimme ammattikäyttöön tarkoitetun laattaleikkurin. Varmuuden vuoksi vuorasin osan keittiöstä tähän hommaan. Ja huomasin, että olen katsonut telkkarista liikaa jännärisarjoja; eikös ne moottorisahamurhaajat juuri suojaa näin paloittelupaikkansa...?

Kunnon leikkuri oli ihan tarpeen sillä kovin montaa kokonaista laattaa ei tähän lattiaan laitettu. Aina oli jos jonkinlaista kulmaa ja viistettä. Kun ei nuo seinätkään ihan suorat ole.

Kun seinät, katto, lattia, sähköt, putket, ovet ja uudistetut kaiteet oli saatu paikoilleen tuli rappusten vuoro. Aika hyvin sain ne hiottua vaikka kyllähän reilun viidenkymmenen vuoden aikana niihin on jäänyt kolo jos toinenkin.Sitten vaan Betoluxia pintaan.

                                                   Onpas meillä nyt siisti ja valoisa portaikko!

No, pikkuisen nämä kuvat valehtelevat sillä tänään maalataan portaat toiseen kertaan ( ja paetaan hajuhaittoja taas kaupunkiin). Ja sitten on vielä saumaamista ja tämmöisten pikkukappaleiden maalaamista ja näpertelyä paikoilleen rappusten koloihin. Noita nappuloita ja mittojen mukaan tehdyt ikkunan reunukset ja kynnyksen olen väsäillyt hukkapätkistä puutöissä. Ensi vuonna teen siellä sitten jotain "oikeasta" puusta.

Pääsiäistä!

Kirpparilta tarttui ihan väkisin mukaan puoli tusinaa tämmöisiä pääsiäisen kirjavia munakuppeja. Toimivat meillä rairuohomunakuppeina.
Netissä taas vilahteli erilaisia pääsiäistipusia ja tämmöisen version niistä tein koristamaan omenapuun oksia. Ei kai me muuten olisi raskittu omenapuun oksia sisälle ottaa mutta kun puita piti aika raskaalla kädellä tänä keväänä karsia. Oksissa ei näy juuri hiirenkorvia mutta kukan nuppuja kylläkin. Miksiköhän?

Ei mennyt muuten hukkaan loppu keltainen seinämaali. (Vaikka riittää sitä vieläkin). Koulussa nimittäin maalattiin maitopurkkeja keltaiseksi ja tehtiin niistä erilaisia tipusia muiden askarteluiden lisäksi. Nuo isommat toimivat rairuohoalustooina ja tuo pätkä on muuten vaan tipunen.

                                                               HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Valoa!

Tämä lamppu oli yläkerran eteisessä kun muutimme tänne. Tosin paljon elämää nähneempänä versiona kylläkin. Etolasta löytyi semmoista muovinauhaa (josta 60-luvulla solmittiin vessan mattoja ja jolla päällystettiin säilykepurkkeja) ja sillä siiten uudistin kehikon. Nooo... Varjostimen malli on kiva mutta ihan varma en ole jääkö tämä lamppu tälläisenään valaisemaan eteistä.

Pimeässä lamppu näyttää tämmöiseltä. Paremmalta kuin päivänvalossa...
Kirpparilta tein hauskan löydön; lämpömittarin, joka sopii tosi hyvin tähän eteisen tapettiin!