sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Seinäsisustusta

Hetken mielijohteesta kävin Neuvosen Kirsin Pajagalleriassa.
Tarkoitus oli katsella minkälaisia töitä Kirsi nykyään tekee.

Tutustuin Kirsiin ja hänen töihinsä puoli elämää sitten, Poikieni isä on Kirsin siskon koulukavereita.ja sitä kautta saimme kutsuja Kirsin näyttelyihin. Niistä ostimme Kirsin töitä.


Tavaroiden uudelleen jaossa puolet tavaroista luonnollisesti meni miehen mukana.
Silloin löysin Taidelainaamon.
Sieltä pystyin hankkimaan osamaksulla seinilleni juuri sellaisia tauluja kuin halusin.
Kirsin töitä ja Frans Toikkasen kissoja.

Tämä Frans Toikkasen työ, Minä itte, sopi silloiseen mielentilaani tosi hyvin.
Toikkasen kissoja meillä, koiraperheessä, on seinillä enemmänkin.

Mutta niihin Kirsin töihin...
Gallerian seinällä oli työ, johon kiinnitin heti huomioni.
Ja niin siinä kävi että yön yli mietittyäni se piti käydä hakemassa omalle seinälle.
Saarnilehto.

Siellä se nyt on Kettupuvun ja Dronningholm kengän vieressä.

 
  Kirsin töistä tykkään eniten niistä, joissa on jotain sadunomaista tai leikkisää. Tunnelmaa, johon upota.
Rinsessa R meidän makkarissa edustaa ensin mainittua ja Iik! joka vielä etsii paikkaansa sitä leikkisyyttä.

Grafiikan lisäksi meidän seinillä on kehystettynä julisteita ja kortteja.
Ja kaikenlaista itse näperrettyä.
Talon mukana tulleen ryijynkin haluaisin ripustaa jonnekin.
 





keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Päivän piristys

Tulin tänään kotiin koulusta naama norsunpeffan näköisenä ja mieli yhtä harmaana kuin kelikin.
Väsytti ja ketutti.
Vaan pienestäpä mieli piristyi; alakerran pakastimen päälle talvehtimaan jääneet pelargoniat olivat innostuneet kukkimaan valon ja vedenkin puutteesta huolimatta. Siinä ne loistivat punaisina ja valkoisina kaiken sotkun keskellä. Piristivät kummasti.

Noooo... piristää sekin että kodinhoitohuoneessa näyttää jo huoneelta.
Katto ja seinät on maalattu ja lattiassa on kaakelit saumoineen.
(Miten tuo viikkojen työ kuullostaakaan nopealta ja helpolta kuitattuna yhdellä lauseella?)
Tällä viikolla pitäisi saada kaapistot ja kun ne ovat kasassa voi putki-Jussi ja sähköpojat tulla.
Vaikka meillä on ollut viimeiset puoli vuotta mahtava pesulapalvelu (äitini) niin on se sentään kiva saada pesukone omaan huusholliin!
Siis ihan valmiiksi ei kodari varmaan ennen ensi kesää tule; remppaväsy siirtää kotelointihommia hamaan tulevaisuuteen. Sitten joskus-kansioon.



sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Pieniä puutöitä jouluksi


Monena jouluna olen miettinyt että tämmöinen pipari/rinkeli/karkkipuu olisi kiva. 
Autotallissa oli sopivia pyörörimoja joten isomman liimauksen kuivuessa näpersin tämmöisen puutöissä. Vaatii vielä hieman viilausta tämä malli; runko voisi olla hieman korkeampi tuolta yläpäästä jotta rusetti näkyisi paremmin ja alempi oksakin voisi olla jokusen sentin alempana...

En mä mitään pipareita ruvennut vielä vääntämään.
Leivoin myslicookieseja ja tein niihin kuumana reiät. 

Muina pikkutöinä olen tehnyt leikkuulaudan (oikeasti leikkuulautoja sillä jostain syystä tykkään niistä...)
Tämä leikkuulauta on menossa joululahjaksi Aken vanhemmille.
Eipä ole kovin kummonen lauta mutta sen idea onkin se että lauta on tehty meidän vanhan keittiön pyökkisistä valolistoista jotka pelastin kaatiskuormasta.
Sirkkelöin, höyläsin, liimasin ja taas höyläsin ja sirkkelöin niistä laudan, jonka toiselle puolelle jäävät naulanreät (listat oli kiinnitetty yläkaappeihin kunnon nauloilla) paikkasin pienillä tapeilla ja lopuksi vielä tein tartuntaa helpottamaan ison reiän ja öljysin laudan pellavaöljyllä.

Alempi lauta taitaa olla ensimmäiseltä puutyökaudeltani joskus yli 10v sitten. Hioin ja öljysin sen uudelleen.


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Kun ei oikein malttaisi...

Nimittäin odottaa että voi laitella joulujuttuja esille!
Viikonlopun kässämessureissun jälkeen en enää pystynyt pidättelemään vaan oli pakko touhuta jotakin pientä. Kas kun reissulta tarttui mukaan jos jonkinlaisia ideoita ja materiaaleja toteuttaa niitä.

Matkalla Tampereelle pysähdyimme Lahtisen huopatehtaalla ja sieltä lähti mukaan lampaan
talja. Juuri passeli tuohon puusohvalle. Ehkä ei niin jouluinen mutta talvinen kuitenkin.

Messuilla ihastelin jouluisia tyynyjä ja muistin vintillä olevat jo jokunen vuosi sitten tekemäni joulutyynyt. Ne kaipasivat kuitenkin piristystä. Kissatilkut eivät olleet kovin jouluisia joten kisulit saivat tonttumyssyt päähänsä.
On noissa lakeissa kulkusetkin mutta reippaasti ylivaloitetuissa kuvissa niitä ei oikein näy.
 
 

perjantai 14. marraskuuta 2014

Se oikea himmeli

Talon mukana saimme Aken äidin tekemän himmelin.
Ihan oikean perinteisen suuren olkihimmelin.

Suuren kokonsa vuoksi sen säilyttäminen on haasteellista. Niinpä laitoin sen jo nyt olohuoneen kattoon roikkumaan. Muutenkin alkaa joulujutut vallata mieltä. Monta vuotta on mennyt joulua suorittaessa mutta nyt tuntuu siltä että haluan tehdä joulua...

Kranssi ja sammalkuuset odottavat valoja ja paikkaansa ja puutarhatontullekin olen jo neulonut jouluisen lakin.




maanantai 10. marraskuuta 2014

Vielä niitä räsymattoja

Teki mieleni semmoisia pidempiä mutta ohuita villasukkia.
Tähän pimeyteen jotakin iloista ja kirkasta.
Ehkä vielä yhdet räsymattosukat ehtymättömästä jämälankavarastosta?

Eihän se mennyt kuin Strömsössä.
Tämmöisiä kirjavia "otetaan-mitä-sattuu-tulemaan" -sukkia on addiktoivaa neuloa. Sitä neuloo semmoisessa flowssa ettei malta kokeilla että mahtuuko ne sukat neulojan paksuihin pohkeisiin.
No ei mahtunut ne ekat.

Piti sitten neuloa toisetkin .
Ja olisi niitä kirjavia jämiä vielä ainakin yksiin sukkiin mutta välillä pitää neuloa jotakin muuta.




sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Melkein himmeli

Ripustin kylppärin kattoon kauan sitten Intiasta tuodun tuulikellon.
Tykkään siitä vaikka ihan kaikki tässä huushollissa eivät ole asiasta samaa mieltä.
 
Aika samanlaiselta näyttää tämä vanhan kirjan lehdistä ommeltu... tuulikellon näköinen himmeli?




Yläkerran työhuone on täynnä keskeneräisiä askarteluja. Menossa on hurja askartelubuumi. Kaikenlaista pitäisi kokeilla.
Alakerrassa on menossa vähemmän mukava maalausvaihe. Joku halusi seiniin kalkkimaalia. Joku, joka ei tiennyt kalkkimaalaamisesta mitään. Nyt tietää, eikä aio maalata Holvilla ainakaan kattoa...
 


perjantai 7. marraskuuta 2014

Lampputehtaalta, päivää!


  
Tästä se alkoi.
Tampereen tuliaisina hankitusta uudelleen sähköistetystä laivalampusta.
Kun ne alakerran remppatouhuissa roskiin tuomitut vanhat lamput olivat vähän samanoloisia, niin voisikohan niillekin antaa uuden elämän sisustusvalona?


Tämä pallero sai silitysraudan johdon. Johto on kyllä kivan näköinen mutta siinä ei ole valmiina katkaisijaa. Pitänee käyttää se sähköliikkeessä.

Kirkaslasikupuisia lamppuja on useampiakin.
Tässä yhdessä on hauska virhe lasissa.


Näihin asensin marketista ostamani johdon, jossa on katkaisija valmiina.
 

Clas Ohlssonilla on myynnissä tämmöisiä vanhanaikaisen näköisiä polttimoita ja hankintaretkellä löysin sieltä myös lamppusysteemin, jolla pullosta voi tehdä lampun. Eli lampun kannassa on ikäänkuin korkki, jonka voi tunkea pulloon ja johto lähtee kannan sivusta.
En ajatellut pulloa vaan vanhaa öljylyhtyä jonka öljysäiliö falskaa...

Pikkuisen sivuleikkurihommia ja mustaa teippiä valkoisen kannan päälle ja sainpas ujutettua systeemin lampun lankahärdellin paikalle.
Tykkään ihan hirveästi tästä öljylampusta. Siinä on näppärä vipu, josta tuon lasin sai nostettua ylös langan sytyttämistä varten.

 Hieman ruostetta ja persoonallinen ulkonäkö. Ihana, että sain jatkettua tämän lyhdyn elinikää.


Tähän lyhtyyn tuo Clasun polttimo sopii erityisen hyvin.



lauantai 1. marraskuuta 2014

Sauna ja kylppäri, ennen ja nyt

Alun alkaen tämän talon alakertaan rakennettiin silloin 50-luvulla perinteinen, melko suurikoinen sauna jossa sekä saunottiin että peseydyttiin samassa tilassa.
Joskus 80-luvulla noin kuusi neliöisestä saunasta erotettiin suihkupuoli...

...ja löylypuoli.

Koska saunatilat olivat ahtaat ja aikansa eläneet, oli selvää että ne uusittaisi kokonaan.
Kaikki irtoava purettiin pois, myös viereisestä pukuhuoneesta, pannuhuoneesta ja halkovarastosta.
Lopulta ammattilaisten toimesta lattiakin kaivettiin auki ja sinne asennettiin kapillaarikatko, eristeet ja erinäinen määrä putkia (mm.vesikiertoinen lattialämmitys sillä meillä on kaukolämpö, tosin kylppäriin ja saunaan tuli myös ns. mukavuussähkölämmitys) ja johtoja ennen uuden lattian valamista.

Suunnitteluvaiheessa pyörittelimme saunaosaston pohjapiirrosta ja mietimme, mitä alakertaan halusimme. Sauna ja kylppäri ja kodinhoitohuone olivat ne tärkeimmät.Alakerrassa on myös pari varastoa ja autotalli mutta niiden remppa jätettiin suosiolla tulevaisuuteen.
Minä aloin hahmotella huonejärjestystä ja Ake alkoi suunnitella remppamiesten kanssa alakerran eristystä.

Halusimme tehdä rempan varman päälle ja välttää puurakenteita siellä missä ne voisivat altistua kosteudelle. (Alakerta on osaksi maan alla.) Lähinnä koolauksissa siis. Lopulta sauna ja kylppäri eristettiin wedi-levyillä pistekiinnityksellä, jolloin levyn ja seinän väliin jää tuuletusrako. Saunaan lisättiin vielä saunasatua lisäeristeeksi. (Vuotta aiemmin teetimme salaojitukset ja samalla talon ulkopuoli eristettiin maan pinnan alapuolelta.)

 Sauna päätettiin palauttaa alkuperäiseen kokoonsa jotta meidän molempien kiuastoive saataisi toteutettua, eikä kantavia seiniä tarvitsisi siirrellä. Aken halusi sähkökiukaan ja minä halusin säilyttää puukiukaan. Saunan väristä olimme samaa mieltä mutta lauteiden malli on Aken valitsema.
Tämmöinen siitä sitten tuli:

Sähkökiuasta pääsimme kokeilemaan mutta puukiukaan asentaminen on vielä kesken; koska se on asennettu kulmittain, pitää savutorvi hitsata mittojen mukaan sopivaksi.
Hormiseinä on sisutuskiveä ja katossa on kiuasvalot. Kun heittää löylyä, höyry kulkee kauniisti valojuovaa pitkin ylöspäin. Oikeasti sauna on tunnelmallisen hämärä. Tumpelo kuvaaja vaan on saanut aikaan tylsän kuvan...

Sauna(ja kylppärin) vieressä oli ennen puku ( ja kodinhoito-)huone.
Pukuhuoneesta tehtiin kylppäri.
Pukuhuoneen nurkassa olleessa komerossa oli talon vesimittari. Onneksi sen sai siirrettyä (tulevan) teknisen tilan puolelle sen lattiaoperaation aikana.
Nurkkaan jäi vielä veden pääkatkaisin, jonka piilottaminen aiheutti päänvaivaa. Sinne kun pitää olla hätätapauksessa pääsy.

Lopulta remppamies koteloi hässäkän ja minä liimailin keittiörempasta jääneistä tason palasista siihen kannen. Kansi liimattiin koteloon kevyesti silikonilla, joten sen saa irti mattopuukolla. Kai.


Pullojen ja purkkien säilytys mietitytti myös. Ake antoi minulle vapaat kädet suunnitella.
En halunnut lasisia hyllyjä enkä perinteisiä korejakaan.
Olisin halunnut kiinteän, laatoilla päällystetyn hyllykön puuhyllyineen mutta tuon kotelon vuoksi siitä olisi tullut aika massiivinen.
Jämäpuusta rakentelin sitten tuollaiset sisutustikkaat jotka petsasin ja käsittelin Top Oililla. Samalla tuotteella, jolla keittiön ja vessojen puutasot on käsitelty. Saapas nähdä miten kestävät kosteutta saunatiloissa.
Kylppärin seiniin halusin yksinkertaiset valkoiset laatat. Onneksi Akekin oli samaa mieltä.
Pari vuotta sitten Barcelonassa ihastelin Gaudin upeita laatta-ja mosaiikkitöitä. Oppaan mukaan Gaudi alkoi käyttää rikkimenneitä laattoja jotta niitä ei tarvitsisi heittää pois. Kierrätystä siis. Kun tajusin Casa Milassa  että samanvärisiäkin laattoja käyttämällä saa upeaa pintaa, tiesin heti että kylppäriin tulee tehosteksi "Gaudia" ja Akekin hyväksyi idean.
Osa palasista on samaa kiiltävää laattaa kuin seinissäkin ja osa samaa laattaa mattana .

Kylppärin penkin tein jo viime talvena puutöissä. Jämäpuusta tietysti.
 Naulakon idean sain kun löysin vanhoja vinkuroita koukkuja. Ne oli pakko spreijata mustiksi sillä kirkkaan sinisen maalin poistaminen tuntui turhan työläältä.
Kylläpä tuntui ihanalta kylpeä uudessa saunassa.
Vaikka sähkökiuas oli Aken toive,on pakko tunnustaa että  siitä sai mahtavat, pehmeänkosteat löylyt. 
Onhan siinä kiukaassa kiviäkin, 120 kiloa!