perjantai 28. helmikuuta 2014

Siitä muuttolinnusta

Meille ilmestyi se Umpan sukulainen, muistatteko?
Katseli kisoja ja neuloi sukkaa. Paleli.
Arvelin, että jotain muuttolintujen sukua se on. Oikeassa olin. Se nimittäin lensi pois.
Asuu nykyisin jossain Arabiassa. 
Nauttii auringosta ja hiekasta. Kehuu että on nähnyt kameleita ja ollut hurjassa autokyydissä siellä hiekkadyyneillä aavikolla. Käynyt beduiinileirissä ja ottanut hennatatuoinnin, innostunut vielä vetämään shisha-piippuakin.


On se käynyt joissain suurissa kaupungeissakin. Nähnyt maailman korkeimman rakennuksen ja muitakin oudon näköisiä ja korkeita taloja.
Ja sitten se höpötti jotain moskeijasta ja semmoisesta hotellista, jossa kaikki mikä kiiltää on kultaa. Sen kahvissakin oli ollut koristeena kultahippuja.


Se kertoi, että oli tavannut hyviä ystäviä ja että sillä oli siellä niin hauskaa, ettei se halunnut palata enää tänne Suomeen. Mielummin se leikkii sheikkiä ja katselee upeaa auringonlaskua aavikolle kun palelee täällä.


Hei hei !
Onneksi sillä on hyvä ystävä pitämässä siitä huolta.


maanantai 17. helmikuuta 2014

Neulotko sä enää ollenkaan?

No joo.
Varmasti paljon vähemmän kuin ennen mutta aina mulla on kutile tai pari tekeillä. Ja edelleenkin sukkia ja niistä iänikuisista jämälangoista... Mistä noita jämälankoja oikein aina tulee?

 

maanantai 10. helmikuuta 2014

Aika ihana

Pikakierros kirppiksellä ja mukaan tarttui valurautainen kukka-amppeli. No, näin talvella ulkotuliamppeli. Kuvasta ei näy mutta se roikkuu metalliketjun varassa ja reilun matkan päässä omenapuun oksasta.

Ihanuuksia meidän huusholliin nyt tarvitaankin sillä keskikerroksen vessassa näyttää vähemmän ihanalta. Joku kun halusi pytyn paikkaa siirrettäväksi pienen pintarempan lisäksi.Tämä on vasta harjoittelua siihen kun alakerran lattiat aukaistaan, sanoo Ake.



Penkki


Viime kesän raksahommista jäi autokatoksesta  yli tuhti lähes puolitoistametrinen liimapuuparru. Penkkiainesta, ajattelin.
Niin paksu se parru  oli (kahdeksan senttinen) että useamman kerran sain sen ajaa läpi höylästä että siitä tuli sopivamman paksuinen.
Jalkojen yläosat sorvasin pyöreiksi ja ne upotettiin istuimeen porattuihin reikiin kiilan avulla.
Tukevuutta lisäämään laitoin jalkojen väliin vielä vaakapuut. Niiden kiinnittämistä varten porasin reiät  kaupan  kaksitoistamilliselle pyörörimalle. Penkin tekemiseen ei siis ole käytetty yhtään ruuvia tai naulaa.

Lopuksi pahoipitelin penkkiä puukon ja muutaman työkalun avulla. Viimeinen silaus annettiin Liberonin antiikkivahalla.
Nyt penkki odottelee "joskus sitten" -valmistuvaa kylppäriä.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Kisakatsomossa

Olympialaiset jäisivät minulta varmaan aika huonolle seuraamiselle, ellei perheessä olisi miestä, joka siitä katsomisesta pitää huolen.


Tämä ei ole SE mies vaan kopio Umpasta.
Tämä, vielä nimetön versio, katselee kisoja mielellään...
...sukkaa neuloen.
Vähän epäilen, että sillä on kylmä kun se pitää pipoa ja kaulaliinaa sisälläkin.
Taitaa olla muuttolintujen sukua?