sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Käpypähkinätähti

Ja nyt ei ole kyse leivonnaisesta, vaikka se minulle tuli mieleen otsikon kirjoitettuani, vaan jouluaskartelusta.
Jostain, en muista mistä, mieleeni jäi kuva vanhasta taittomitasta taitellusta tähdestä joka oli päällystetty männynkävyillä. En raatsinut käyttää tähän taittomittaa vaan sirkkelöin laudan kappaleesta puolen sentin vahvuisia soiroja jotka kiinnitin kuumaliimalla tähden muotoon. Niitä männynkäpyjäkään ei sitten löytynyt kuin pari kourallista mutta onneksi löytyi purkillinen pähkinöitä. Ne  ja kävyt kiinnitin tähteen kuumaliimalla.

Olin ajatellut maalata pohjan valkoiseksi ja kävytkin huurruttaa valkoisella spraymaalisuihkauksella. Pähkinöiden päälle ei huurrekerros oikein sopinut joten pääsin tästä askartelusta aika helpolla.

 
Mallasin tähden ympärille paristoilla toimivaa valosarjaa mutta se oli liian lyhyt. 
Tuli siis asiaa jouluvalokauppaan...






sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Musta musta on kiva

Meillä on massiivinen ruokapöytä joka arkioloissa on kasattu tuommoiseksi neljän tuolin kokoiseksi. Tarpeen vaatiessa pöytää kasvaa jopa 12 ruokailijalle sopivaksi mutta silloin kyllä on sovun annettava sijaa..  Pöydästä en millään haluaisi luopua vaikka kokonaisuus Ikean tuolien kanssa on makuuni liian raskas. Olenkin haaveillut kevyemmistä tuoleista. Semmoiset Wieniläistuolit esimerkiksi olisivat kivat. (Ihan oikeasti, jos lottovoitto sattuisi kohdalle, en empisi yhtään vaan hankkisin  Wishbone-tuolit ja niihin sopivan levitettävän pöydän...)



Koska mieleni on kovin muuttuvainen, päätin kokeilla kevyempää tuoliversiota maalaamalla pari vintiltä löytynyttä tuolia mustaksi.


Istuinosan päällystin Marimekon kankaalla.


Fiilis on vähän sellainen että enpä tiiä...vaikka tykkään kyllä noista tuoleista.

Samalla maalausinnolla pensselöin vanhan pianotuolinkin. Tarkoitus oli korjata se ihan käyttöön mutta en saanut siitä niin vakaata että uskaltaisin riskeerata selkäni kanssa sen päällä istumisen.


Siitä tuli sitten kukkapöytä.
Virittelin olohuoneen nurkkaan vielä vihervalonkin sillä taitavat nuo kasvit kärsiä valon puutteesta siinä missä minä itsekin.


Joskus sitä kannattaa toivoa ääneen: Puhuin Wieniläistuoleista äidilleni joka heti lupasi minulle lapsuudenkotini pari tuolia. Olivat kuulemma odottaneet että joku niitä tarvitsisi! 
Maltan tuskin odottaa että pääsen tuunaamaan ne ...mustiksi.