Remppakoira

Meidän Otto on 11-vuotias australian terrieri.

Aussit ovat paimenkoiria ja sen huomaa...aina paikalla uteliaana siellä missä tapahtuu.

 

Ihan aina ei moisesta uteliaisuudesta ole remppailija innoissaan.

Voisihan se olla helpompaa naulata tai porata ilman että musta kirsu on siinä edessä

 

 

Rempan edistymistä kuvatessa on vaikea ottaa kuvia, joissa ei karvanaama näkyisi.

 

 

Onneksi välillä tehokkainkin paimentaja väsähtää ja tarvitsee pienet päikkärit...

 

Maalauspuuhissa karvainen kaveri EI ole mukava seuralainen. 

Autotallin sisäkattoa maalatessa paimenkoira istuu tikkaiden alla ja on altis tippuvalle maalille. Turkista maali on aika hankala saada pois ellei heti ole märkää riepua saatavilla.

Oikeastaan on ihan kiva että joku ihailee työni jälkeä mutta jokaisella hännänheilautuksella häntään tarttuu seinästä lisää maalia...

 

Lisäksi meidän remppakoirasta on vanhemmiten tullut aika säikky koville äänille; sirkkeli, kivipora ja kompura pitävät semmoista meteliä että vapisuttaa ja läähätyttää.

Onneksi mummin luo kaupunkiin voi mennä turvaan.

Kiitos taas, äiti!

Kotona voikin sitten taas jatkaa tarkkailua; jaahas, jokos ne sähkömiehet tulee..