Valoa kodinhoitohuoneeseen

Ensin Asuntomessuilla ja sitten Tampereen kässämessuilla ihastelin verkkomaista, virkattua tai neulottua lampunvarjostinta. Pitihän sitä kokeilla.

Ohutta pellavalankaa nelinkertaisena, pylväitä ja väliin ketjusilmukka.

Syntyi pari sipulipussia.

Tänään kodinhoitohuoneessa kävi Virtasen veljekset sähköhommissa ja oli pakko päästä kokeilemaan miltä ne lamput näyttävät valojen kanssa.

 

Kodinhoitohuoneessa on sähköt ja huomisen jälkeen toivottavasti myös pesukonekin käyttövalmiina.

Muuta sisustusta tulee pikkuhiljaa.

 

Aukosta näkyvä tekninen tila, "siivouskomero", on vielä alkutekijöissään. 

Voi että minä tykkään näistä seinäpinnoista joita ei tasoitettu!

Nuo pikkuspotit korostavat kivasti vanhan seinän (kalkkimaalilla viiteen kertaan vedettyä) pintaa.

 

Seinäsisustusta

Hetken mielijohteesta kävin Neuvosen Kirsin Pajagalleriassa.

Tarkoitus oli katsella minkälaisia töitä Kirsi nykyään tekee.

 

Tutustuin Kirsiin ja hänen töihinsä puoli elämää sitten, Poikieni isä on Kirsin siskon koulukavereita.ja sitä kautta saimme kutsuja Kirsin näyttelyihin. Niistä ostimme Kirsin töitä.

Tavaroiden uudelleen jaossa puolet tavaroista luonnollisesti meni miehen mukana.

Silloin löysin Taidelainaamon.

Sieltä pystyin hankkimaan osamaksulla seinilleni juuri sellaisia tauluja kuin halusin.

Kirsin töitä ja Frans Toikkasen kissoja.

 

Tämä Frans Toikkasen työ, Minä itte, sopi silloiseen mielentilaani tosi hyvin.

Toikkasen kissoja meillä, koiraperheessä, on seinillä enemmänkin.

Mutta niihin Kirsin töihin...

Gallerian seinällä oli työ, johon kiinnitin heti huomioni.

Ja niin siinä kävi että yön yli mietittyäni se piti käydä hakemassa omalle seinälle.

Saarnilehto.

 

Siellä se nyt on Kettupuvun ja Dronningholm kengän vieressä.

 

  Kirsin töistä tykkään eniten niistä, joissa on jotain sadunomaista tai leikkisää. Tunnelmaa, johon upota.

Rinsessa R meidän makkarissa edustaa ensin mainittua ja Iik! joka vielä etsii paikkaansa sitä leikkisyyttä.

 

Grafiikan lisäksi meidän seinillä on kehystettynä julisteita ja kortteja.

Ja kaikenlaista itse näperrettyä.

Talon mukana tulleen ryijynkin haluaisin ripustaa jonnekin.

 

Päivän piristys

Tulin tänään kotiin koulusta naama norsunpeffan näköisenä ja mieli yhtä harmaana kuin kelikin.

Väsytti ja ketutti.

Vaan pienestäpä mieli piristyi; alakerran pakastimen päälle talvehtimaan jääneet pelargoniat olivat innostuneet kukkimaan valon ja vedenkin puutteesta huolimatta. Siinä ne loistivat punaisina ja valkoisina kaiken sotkun keskellä. Piristivät kummasti.

 

Noooo... piristää sekin että kodinhoitohuoneessa näyttää jo huoneelta.

Katto ja seinät on maalattu ja lattiassa on kaakelit saumoineen.

(Miten tuo viikkojen työ kuullostaakaan nopealta ja helpolta kuitattuna yhdellä lauseella?)

Tällä viikolla pitäisi saada kaapistot ja kun ne ovat kasassa voi putki-Jussi ja sähköpojat tulla.

Vaikka meillä on ollut viimeiset puoli vuotta mahtava pesulapalvelu (äitini) niin on se sentään kiva saada pesukone omaan huusholliin!

Siis ihan valmiiksi ei kodari varmaan ennen ensi kesää tule; remppaväsy siirtää kotelointihommia hamaan tulevaisuuteen. Sitten joskus-kansioon.

Pieniä puutöitä jouluksi

Monena jouluna olen miettinyt että tämmöinen pipari/rinkeli/karkkipuu olisi kiva. 

Autotallissa oli sopivia pyörörimoja joten isomman liimauksen kuivuessa näpersin tämmöisen puutöissä. Vaatii vielä hieman viilausta tämä malli; runko voisi olla hieman korkeampi tuolta yläpäästä jotta rusetti näkyisi paremmin ja alempi oksakin voisi olla jokusen sentin alempana...

 

En mä mitään pipareita ruvennut vielä vääntämään.

Leivoin myslicookieseja ja tein niihin kuumana reiät. 

 

Muina pikkutöinä olen tehnyt leikkuulaudan (oikeasti leikkuulautoja sillä jostain syystä tykkään niistä...)

Tämä leikkuulauta on menossa joululahjaksi Aken vanhemmille.

Eipä ole kovin kummonen lauta mutta sen idea onkin se että lauta on tehty meidän vanhan keittiön pyökkisistä valolistoista jotka pelastin kaatiskuormasta.

Sirkkelöin, höyläsin, liimasin ja taas höyläsin ja sirkkelöin niistä laudan, jonka toiselle puolelle jäävät naulanreät (listat oli kiinnitetty yläkaappeihin kunnon nauloilla) paikkasin pienillä tapeilla ja lopuksi vielä tein tartuntaa helpottamaan ison reiän ja öljysin laudan pellavaöljyllä.

 

Alempi lauta taitaa olla ensimmäiseltä puutyökaudeltani joskus yli 10v sitten. Hioin ja öljysin sen uudelleen.

Kun ei oikein malttaisi...

Nimittäin odottaa että voi laitella joulujuttuja esille!

Viikonlopun kässämessureissun jälkeen en enää pystynyt pidättelemään vaan oli pakko touhuta jotakin pientä. Kas kun reissulta tarttui mukaan jos jonkinlaisia ideoita ja materiaaleja toteuttaa niitä.

Matkalla Tampereelle pysähdyimme Lahtisen huopatehtaalla ja sieltä lähti mukaan lampaan

talja. Juuri passeli tuohon puusohvalle. Ehkä ei niin jouluinen mutta talvinen kuitenkin.

 

Messuilla ihastelin jouluisia tyynyjä ja muistin vintillä olevat jo jokunen vuosi sitten tekemäni joulutyynyt. Ne kaipasivat kuitenkin piristystä. Kissatilkut eivät olleet kovin jouluisia joten kisulit saivat tonttumyssyt päähänsä.

 

On noissa lakeissa kulkusetkin mutta reippaasti ylivaloitetuissa kuvissa niitä ei oikein näy.

 

 

Se oikea himmeli

Talon mukana saimme Aken äidin tekemän himmelin.

Ihan oikean perinteisen suuren olkihimmelin.

 

Suuren kokonsa vuoksi sen säilyttäminen on haasteellista. Niinpä laitoin sen jo nyt olohuoneen kattoon roikkumaan. Muutenkin alkaa joulujutut vallata mieltä. Monta vuotta on mennyt joulua suorittaessa mutta nyt tuntuu siltä että haluan tehdä joulua...

Kranssi ja sammalkuuset odottavat valoja ja paikkaansa ja puutarhatontullekin olen jo neulonut jouluisen lakin.

Vielä niitä räsymattoja

 

Teki mieleni semmoisia pidempiä mutta ohuita villasukkia.

Tähän pimeyteen jotakin iloista ja kirkasta.

Ehkä vielä yhdet räsymattosukat ehtymättömästä jämälankavarastosta?

 

Eihän se mennyt kuin Strömsössä.

Tämmöisiä kirjavia "otetaan-mitä-sattuu-tulemaan" -sukkia on addiktoivaa neuloa. Sitä neuloo semmoisessa flowssa ettei malta kokeilla että mahtuuko ne sukat neulojan paksuihin pohkeisiin.

No ei mahtunut ne ekat.

 

Piti sitten neuloa toisetkin .

Ja olisi niitä kirjavia jämiä vielä ainakin yksiin sukkiin mutta välillä pitää neuloa jotakin muuta.