Tehtiin tänään pari reissua kaatopaikalle että saatiin pahimmat kasat pois pihasta ja autotallistakin. Juuri kun kannoin viimeisiä rippeitä kuormasta kaatopaikan jätelavalle, kurvasi paikalle vanhempi setä peräkärryn kanssa. Ja peräkärryssä päällimmäisenä oli korituoli! Juuri semmoista, kaatiskuntoista tuolia, olin katsellutkin. Nimittäin pihaan "kukkapenkiksi". Reippaasti kysyin sedältä josko saisin viedä tulin ennenkuin hän heittää sen jätelavalle ja hän oli innoissaan kun ei tarvinnut heittää tuolia roskiin. Tarjosi vielä kuormassa olevaa rottinkisohvaakin minulle mutta kun vilkaisin Aken ilmettä, tyydyin vain tuoliin...
Tuoli oli sen verran hyväkuntoinen, ettei siitä sitten kukkapenkkiä tullutkaan. Valkoisen spray-maalin ja superlonipalasta ommellun tyynyn jälkeen se koristaa nyt meidän sisääntuloa.
Akekaan ei ole enää myrtsinä siitä että "sua ei kyllä voi ottaa mukaan kaatikselle kun tarkoitus oisi päästä eroon romuista siellä, ei kerätä sitä lisää..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti