Raspikurkku

Pukkasi sitten ihan perinteisen syysflunssan.

Lämpöä on sen verran että joka paikkaa kolottaa ja olo on kiukkuinen.

Kurkku on karhea ja ääni mennyttä.

Eipä sitä tämmöisellä ekaluokan opella tee mitään.

Ollaan Oton kanssa maattu sängyssä torkutellen ja kuunneltu pohjakerroksesta kantautuvia rempan ääniä.

 

 Roskapussia viedessä nappasin kukkapenkistä asterin.

Meillä ei edelleenkään ole pöytätilaa joten ripustin verhotankoon lasipurkin ja laitoin siihen asterin piristämään päivää.

 

Valokuvaan saa sopivasti rajattua vain siisteimmän osan keittiön tasosta.

Käsisirkkelin terän jätin pöydälle muistuttamaan tämän huushollin todellisuudesta.