Sain lahjalehtenä Viherpihan.
Ou nou.
Vaikka en olekaan mikään innokas hortonomi, huomaan tutkivani lehteä tosi innokkaasti. Keväälläkin innostuin niistä dahlioista ja nyt tuolla kukkapenkissä on kolme juurakkoa mahtavia triffidi-tyyppisiä komistuksia. Ja minä kun luulin dahlioita pieniksi...
Nyt innostuin tikkaista. Ihan oikeista sellaisista omenapuutikkaista joille voisi kiipeillä noukkimaan ne parhaimman näköiset yksilöt sieltä korkealta.
Punaiseksi en niitä sentään ohjeen mukaan maalannut. Vetelinpä vaan mustaa valttia pintaan kun sitä oli varastossa.
Kyllä niitä omppuja siellä taas on vaikka yllätyksekseni tässä kuvassa taitaa pilkistää vain yksi.
Oli siinä lehdessä muutakin kokeiltavaa. Semmoinen mustikkajäädyke.
Kun me Oton kanssa käydään päivälenkillä tuossa lähimetsikössä niin nappaan samalla poimurillisen marjoja piirakkaa tai muuten vaan -syömistä varten.
Ja nyt sitten juhlajälkkäriä varten.
Molemmat poikani ovat innokkaita ruoan laittajia ja vanhempi halusi kokeilla grilliherkkuja. Meiltä löytyy grilli ja iso terassipöytä jonka ääreen kokoonnuimme sunnuntaina herkuttelemaan.
Vielä nukkuumaan mennessä Ake totesi että onpas maha vieläkin täysi...
Niitä herkkuja kun tuli syötyä enemmän kuin maha olisi vetänyt.
Seuraavaksi pitää etsiä reseptejä omenaherkkuja varten...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti