sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Minä niin haaveilin...


 ...tästä hetkestä kun remppa on ohi ja saa alkaa laittaa tavaroita paikoilleen.
Sisustamisesta.
Kodinhoitohuoneeseen kannettaisi yläkerrasta vanhat korituolit. Niissä olisi sitten kiva istua saunan jälkeen kylmä olut kädessä...

Kodinhoitohuoneessa ollut sohva pääsisi ulos, alaoven pieleen. Ulkosohvahan se on.
Jostain kumman syystä mittasin kuitenkin varmuuden vuoksi tuolit. Ja sitten vielä sen kriittisimmän paikan eli kodinhoitohuoneen OVIAUKON.
Ei mahdu sisään tuommoinen tuoli.  Jos pullukka on 80 senttiä sinne ja tänne ja oviaukko 70 senttinen niin jääköönpä sitten tuolit yläkertaan. Toinen aulaan ja toinen makkariin. Ihan kiva niiden päälle on säilöä viikon karderoopi.
 Minkähän kokoinen se perinteinen Lumikenkä-rottinkituoli on...?
 
 Tämän talon oviaukot ovat aika mielenkiintoiset.
Työhuoneen oviaukko esimerkiksi on semmoinen että näin rempan jälkeen siellä ollutta työpöytää ei enää sieltä yhtenä kappaleena ulos saa...
Siksipä sinne en edes yrittänyt mahduttaa ihanaa vanhaa nojatuolia vaan pengoin vintiltä sinne oviaukoista mahtuvan pienen siron keinutuolin.


Maalipinta on aika kulunut mutta jospa se asia sitten ensi kesänä korjattaisi.
Vintillä oli myös joskus opiskeluaikoinani ostamani vanha helmitaulu joka pääsi työhuoneeseen...laukkunaulakoksi.


3 kommenttia:

  1. :D Meillä on kanssa 50-luvun talo ja ollaan taisteltu samanlaisten ongelmien kanssa. Välillä tavaroita onkin tuotu sisälle ikkunoista... :D Kellarissa ja kakkoskerroksessa sekään ei auta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tämä meidän ongelma ei lopulta ole ylitsepääsemätön. Siis tämmöisiä sisutusjuttuja vaan.Vaikka harmittaahan sekin :) Enempi harmitti nuorison puolesta kun vanhan kerrostalokämpän kylppäriin ei mahtunutkaan olemassa oleva pesukone ovesta sisälle. Joutuivat hankkimaan uuden ihan kunnossa olevan tilalle. Onneksi saivat tehtyä vaihtokaupat.

      Poista
  2. No on teillä hyvä vintti! Sieltä tuntuu löytyvän mitä vaan :) Lampun varjostimista keinutuoleihin ja helmitauluihin. Keinutuoli on tosi tyylikäs! Yksinkertaisen kaunis ja todennäköisesti myös hyvä istua. Oma lempihuonekaluni on mummon vanha keinutuoli 50-luvulta. Siinäkin on maali saanut ajan patinaa (etenkin viimeiset ajat meillä), mutta jotenkin se kuuluu asiaan.

    VastaaPoista