Mä en näytä erityisen viehättävältä pipo päässä.
Kuitenkin sekä työn (ulkovalvonnat) että vapaa-ajan (koiralenkit vähintään pari kertaa päivässä) vuoksi pipo kuuluu vakio-ulkoiluvarustukseeni.
Vaatehuoneessa on koritolkulla erilaisia neulottuja villapipoja. Jotkut paremmin istuvia kuin toiset ja joitakin säilytän vaikka ne käytössä kutittavatkin inhottavasti..?
Näin keväällä lempipiponi on puuvillainen, marketista ostettu, harmaa ruttu.
Paitsi että äkkiähän tuommoisen saumurilla pyöräyttäisi. Jos olisi kivaa kangasta. Siis kangasta olisi jos kangaskaupat olisivat auki. Ja viitsisi lähteä kaupungille.
Onneksi vintillä on kassillinen t-paitoja. Semmoisia jotka odottavat radikaalia laihtumista tai sitten vaan inspiraatiota leikata ne matonkuteiksi. Tai rievuiksi.
No nyt niistä tuli sitten pipoja.
En mä noista merkeistä muuten mutta niiden avulla kaksinkertainen pipo pysyy helpommin kohdillaan. Tämä tuli todistettua jo silloin pari vuotta sitten kun surauttelin ekat kierrätyspipot. Hei mutta niiden paitojen toiset puolet taitaa olla jossain...
Tässä mä olen lähdössä koiran kanssa lenkille uusi pipo päässä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti