Läkkipeltinen lyhty vaikutti hieman aneemiselta. Vai johtuuko tuo tuntemus siitä että jotakin valmista piti saada aikaiseksi tylsän ja näkymättömän seinien levyttämisen vastapainoksi?
Tartuin siis spraymaalipurkkiin ja lyhdyn kuivumista odotellessa pengoin esille vanhan, jo kertaalleen tuunatun, puisen lampunjalan. Pätkä sen varresta pois ja samaa mattamustaa väriä pintaan.
Nyt loistaa valo sekä talolyhdyn että meidän keittiön ikkunasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti