Lähipiiri ainakin tietää että olen (ainakin ollut) innokas (sukkien) neuloja.
Remppahommien välissäkin neuloin joulun alla muutamat perinteiset joululahjasukat. Ja sitten vielä joulun jälkeen yhdet toivesukat. Niitä neuloskellessa pohdiskelin Akelle ääneen sitä, ettei hän käytä villasukkia ja mulla kun on oikeastaan aina villasukat jalassa. Josko mies on niin kuumaverinen kun sisälläkin tarkenee t-paitasillaan.
Retoriseen kysymykseen sain shokkivastauksen; "Kun ei mulla ole villasukkia!"
Neulojan miehellä EI OLE villasukkia!
Saman tien ryntäsin (onneksi) ehtymättömille sukkalankavarastoilleni ja siitä se sitten alkoi:
Ekoista sukista tuli sellaiset napakat paljaissa jaloissa pidettävät ohuet sukat. Sellaiset, joista itse pidän eniten.
Sitten hain lisää lankaa ja lisäsin silmukoita. Edelleen ohuet sukat mutta tällä kertaa tavallisten sukkien päälle (pakkasella) mahtuvat sukat.
Kolmannella kerralla aarrearkusta valikoitui vanha raidallinen seiskaveikka. Pitäähän nyt miehellä saapassukatkin olla! Ne ovat vielä kesken mutta minä pohdiskelen jo että pitäisikö nyt akuutin sukkatarpeen tultua tyydytettyä, siirtyä pipoihin, huiveihin vai ehkä lapasiin?
Oikeastaan pitäisi KYSYÄ eikä pohtia ja olettaa...
Jk. Tuo pipon alku kuvassa on mulle itselleni ja aloitettu jo ennen sukkarumbaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti