torstai 23. huhtikuuta 2015

Terveisiä Istanbulista

Tänä keväänä me, innokkaat kaupunkilomailijat, kävimme reilun viikonlopun verran ihastelemassa Istanbulin kevättä.


 Ensimmäisenä päivänä hyppäämme yleensä kaupunkikierrokselle Hop on hop off -bussiin. Kierroksella saa aika hyvän katsauksen kaupunkiin. Ja ainahan voi halutessaan jäädä pois kyydistä ja tutustua mielenkiintoiseen paikkaan tarkemmin.

Luulenpa että jokainen Istanbulin kävijä vierailee ainakin yhdessä kaupungin sadoista moskeijoista.

Paikalliset peseytyvät tavan mukaan ennen rukoilemaan menoa.
Siniseen moskeijaan mentäessä ei enää peseydytä pihan rituaalikaivolla vaan seinustan pesupaikoilla jotka nekin lienee aika iäkkäät. Saippua on laitettu kyllä ihan nykyaikaisiin muovisiin annostelijoihin...
Moskeijoiden lattioita peittävät paksut upeat matot.
Niiden imurointi sujuu mukavammin kun vaihtaa samalla kaverin kanssa kuulumiset puhelimessa.

Aloitimme moskeijoihin tutustumisen viime keväänä Abu Dhabin suuresta moskeijasta ja senpä vuoksi Istanbulin moskeijat eivät meitä suuresti häikäisseet vaikka kieltämättä upeita olivat nekin.
Noita kaakeleita kuvasin kännykällä niin että kuvista saisi paksun kirjan...


 Moskeijoiden ja Topkapin palatsin ja haaremin kaakelikoristelut saivat meidät miettimään teimmekö sittenkään fiksusti kun teimme ensin kylppärirempan ja vasta sitten kävimme katsomassa mallia täältä.
Tunne vain voimistui elämäni ensimmäisellä hamam-vierailulla. Olisipa meilläkin höyrysauna, pesukivi ja sitten vielä se kylvettäjä ja hieroja.

Istanbulissa ei pääse tulemaan nälkä.
Siitä pitävät huolen katukauppiaat rinkeleineen ja vaivatta löytyvät "pikaruokapaikat".
Ja ne makeat herkut!

Matkaoppiaden Top 10 listalla oli Bosborin salmen ristely. Sellaisellakin kävimme.
Tämä kuva on kyllä paikallisliikenteen yhteyslautalta Aasian puolelle.
Paikallisliikenteen metro on varmaan nopein tapa kulkea 14 miljoonan (virallisen) asukkaan kaupungissa jossa ruuhkat ovat melkoiset. Hintakaan ei päätä huimaa. Yksi matka taisi maksaa alle euron ja kahden tunnin sisällä siirtolippu sitäkin vähemmän.


Suuren Basaarin ja maustebasaarin välinen alue on yhtä suurta ostosparatiisia/-helvettiä.
Ake ei innostu näistä paikoista yhtään mutta minulle niissä riittäisi hypisteltävää. Onneksi kumpikin antaa toiselle hieman periksi (Ake kyllä enemmän).

Yksi kauppa on kyllä semmoinen, jonne Ake minut aina vie mikäli kaupungissa on sellainen.
Nimittäin Pandoran liike. Joskus sitä liikettä on ihan oikeasti etsitty ja reissattu julkisilla pitkiäkin matkoja.

 
Minulla oli jo tuollainen hopeinen ketju ja siinä muutama amuletti kun Roomassa jokunen vuosi sitten  ihan sattumalta huomasin Pandoran liikkeen. Siitä liikkeestä on tuo Pietarin kirkon kupoli.
Aika monta matkaa on sen reissun jälkeen jo tehty.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti