Kaipuu kakkonen

Ennen selkäleikkausta aloitin neuloa toista Kaipuu -huivia.

Tarkoitus oli tehdä huivi harmaa-sinappisen värisenä mutta Titityyssä oli mallihuivi joka oli neulottu harmaasta ja Isagerin Alpaca kakkosen upeasta harmaan vaaleanpunaisesta.

Siispä valitsin samat värit vaikka vaaleanpunaista en oikein tunne omaksi värikseni.

Huivi kyllä on aika ihana! Aivan ihmeellistä kuinka mytystä voi kuoriutua hieno huivi pingoituksen jälkeen.

 

Vauvan peitto, kukkasia ja möhkäle olohuoneessa

Aloitin jo aikaisemmin virkkaamaan vauvan peittoa palasista. Päivänkakkaroita ja lemmikkejä. Peitto valmistui sopivasti kun lemmikit alkoivat kukkia ja pieni poika syntyi.

 Tuntuu että ihan päivittäin pihalla tapahtuu jotakin. 

Koska en ole viherpeukalo ja aika noviisi näissä pihapuuhissa niin minusta on aina jonkinlainen ihme kun näen uusien kukkasten nousevan mullasta.

Nämä pienet särkyneet sydämet ovat valloittaneet alaa kukkapenkeistä niin että niitä kai pitäisi jo vähän harventaa.

 

Omenapuut ovat nupullaan mutta luumupuu on jo täydessä kukassa ja odottelee pölyyttäjiä. Pitänee laittaa, siis pyytää Akea laittamaan, ne hyönteishotellit paikoilleen houkuttelemaan pörriäisiä .

Viimeksi valittelin sitä, ettei istuminen vielä oikein onnistu. Kävellen, seisten tai maaten ei neulehommat ja virkkaaminen onnistu mutta on kai pakko  tunnustaa että huonekalu joka on ulkonäkönsä perusteella saanut jo monta kaatistuomiota, minulta, mutta Ake on aina pitänyt pintansa ja tämä möhkäle on jäännyt olohuoneen telkkarinurkkaan.

 Tämän möhkäleen ansiosta olen pystynyt jatkamaan keskeneräisiä neulomuksiani.

Pari tyynyä kriittisiin paikkoihin ja tuoli sopivaan asentoon. Siinä pystyn katsomaan telkkarin tarjontaa ja tekemään käsitöitä. Ihanaa!

Edelleenkään ei möhkäleen ulkonäkö minua miellytä mutta ilman sitä käpristelisin tekemisen puutteesta sillä istuminen normaalissa istuma-asennossa ei vielä onnistu.

Lupaan, että möhkäle saa jäädä meille enkä enää pelottele sitä kaatiskuormaan joutumisella. ...eri asia sitten missäpäin tuolin sijoituspaikka tulee jatkossa olemaan.

Iso kasa tyynnyjä ja kaksi korituolia sekä nillitystä nettishoppailusta

Kuukausi sitten ässän mallinen selkäni nikamasiirtymineen ja kulumineen operoitiin useamman ruuvin ja titaanipalasen avulla suoraksi. Pikku hiljaa totuttelen rangan uuteen asentoon ja yritän välttää isompia touhuja. Helpommin sanottu kuin tehty sillä kirjojen ja telkkarin annin lisäksi olen kaivautunut yhä syvemmälle netin kaiken maailman ihanille sivustoille ja mieli palaa päästä pihalle tekemään vaikka mitä!

Lämpiminä ja aurinkoisina päivinä olen tepsutellut ympäri pihaa (ja keksinyt kaikenlaista puuhaa "sitten kun") Kovin pitkään en jaksa pystyssä olla joten Ake kantoi vintiltä vanhan hetekan terassille minulle daybediksi. Matto patjaksi ja paljon tyynyjä tukemaan minut hyvään asentoon.  Ihan mielelläni menen välillä tuonne lepäämään.

Osa tyynyistä on viime kesänä ompelemiani farkkutyynyjä ja muutaman romanttisemman pitsityynyn ompelin pikkuhiljaa sitä mukaan kun selkä kesti istumista.

 

Kodinhoitohuoneeseen olen haaveillut paria korituolia jossa voisi istuskella saunan jälkeen.

Meidän vanhat korituolit eivät kokonsa puolesta mahtuneet tuonne sillä huoneen ovi on vain 70 cm leveä.

Parolan rottingin korkeampi Lumikenkä -tuoli olisi ollut SE tuoli mutta taloudellisista seikoista johtuen ne olivat vielä unelmointilistalla. 

Helmikuussa pongasin Anntila.comista Annon mustat kivannäköiset korituolit ja kun oikein telkkarissa mainostettiin alennuksesta niin ostoskoriinhan ne menivät. Mutta tuoleja ei sitten kuulunutkaan. Soittelin asiakaspalveluun josta kerrottiin että tuolit ovat tulossa mutta vasta maaliskuun lopulla. Odotetaan, ajattelin. Tuoleja ei alkanut kuulua määräaikaan mennessä joten soitin asiakaspalveluun uudelleen. Ovat tulossa sanottiin. Viikon kuluttua sain epämääräisen sähköpostin jossa luki "tuotetta ei saatavilla". Miksi? Eikös sen pitänyt olla jo tulossa? Soitto asiakaspalveluun jossa hämmentynyt asiakaspalvelija ei asiasta tiennyt yhtään mitään. Laitoin minä kyllä sähköpostiakin sinne asiakaspalveluun ja pyysin siihen vastaamaan mutta taitavat olla liian kiireisiä sitä tekemään...

Ei tarvitse Anttila.comista meille mitään tilata.

Synttäreitteni kunniaksi sain alennuskupongin Kodin1:een. Sielläpä sattui olemaan juuri samoja tuoleja ruskeana! (No onhan se samaa firmaa Anttilan kanssa) Postimyyntipuolella minulle sanottiin, ettei alennus koske korituoleja koska ne eivät ole huonekaluja vaan puutarhahuonekaluja!!!

Ihan uskomatonta! Päätin kuitenkin kokeilla onneani paikallisessa myymälässä. Soitto sinne ja minut toivotettiin iloisesti tervetulleeksi hakemaan tuolit ja alehintaan!  

 

Tuolien välissä on pieni metallinen pöytä jonka löysin kirpparilta ja jonka tarkoitus oli mennä pihalle kukkapylvääksi mutta pienen puukannen avulla siitä tuli kiva pikkupöytä johon laskea saunajuomat.

Korituoleille ompelin gobeliinista tyynyt. Gobeliinista tein aikoinaan patjan tässä tilassa aiemmin olleeseen puusohvaankin. Sohvan ulkoistin alaoveen pieleen. Jos joku vaikka haluaisin saunan jälkeen vilvoitella siellä.

Kaipuu

Kirpparilta löysin pussillisen Isagerin ihanaista ohutta Alpaca ykköstä. Huivilankaa siis. Sopiva huiviohje löytyi aika nopsasti Titityyn sivulta. Tämä Kaipuu.

Mallihuivi on neulottu paksummasta Isagerin Alpakasta, kakkosesta nimittäin mutta en antanut sen haitata intoani ja iso (siis pitkä) huivihan tästä tuli nelosen puikoilla vaikka puolet langoista jäi käyttämättä.

Tykkään kovasti huivin väreistä ja huivin ohje oli lopulta niin simppeli että kävin ostamassa langat toiseenkin huiviin. Tällä kertaa sitä Alpaca kakkosta.

 Tuommoinen nypyläpäättely ohuella langalla paksuilla puikoilla meenasi viedä hermot joten jossain vaiheessa nappasin toiseen käteen virkkuukoukun ja päättelin sillä. Huomattavasti helpompaa mutta toisen huivin päättelen sitten "oikeasti". Ehkä.

Vihreää!

Alaoven pieleen piti jo viime syksynä saada naulakko pienille pihatyökaluille. 

Onneksi tuuma jäi toteuttamatta sillä vinttiä penkoessani löysin jo vuosia sitten tekemäni hyllykokeilun. Silloin hylly tuntui liian kruusatulta päätyäkseen käyttöön mutta nyt se vaikutti juuri sopivalta tähän tarkoitukseen. Varsinkin kun alakerran ovenpielien (ja ovien) vihreää maalia oli vielä puoli purkillista jäljellä ja laatikosta löytyi hyllyn tyyliin sopivat koukutkin.

 

Hyllyn alle laitettiin vielä Ikean tanko sillä ihan varmasti ripustettavaa riittää kunhan kesäpuuhat alkavat.

Maalaaminen oli niin kivaa että nappasin vanhan keittiöjakkarankin maalattavaksi (Koska ulkona auringonpaisteessa pystyi hiomaan. Sisällä sitä hommaa en olisi viitsinyt tehdä).

Keittiöjakkara ei jää tuohon oven pieleen vaan sen paikka on kodinhoitohuoneessa.

 

Huomasittehan kivan kyltin oven pielessä valokytkimen vieressä? Sen hommasin Kylttikaupasta jo ennen joulua. Hilpeyttä on herättänyt myös vessan "Asiaton oleskelu kielletty" -kyltti...

Matriarkat ja jotain muuta

Maaliskuu ei ollut oikein sukkakuu sillä valmistuneiden korissa oli vain yksi pari. (Keskeneräisten kori kyllä pullottaa...) Nämä Matriarkat.

Ihastuin malliin mutta muutin sitä vähän neulomalla ohuemmasta langasta ja väritkin ovat sitä mitä kotoa sattui löytymään. Aika lähellä ohjetta kuitenkin.

 Jos ei sukkia niin sitten kaikenlaista muuta on maaliskuussa valmistunut.

Olen viimeistellyt kasan leikkuulautoja.

 Naputellut kokoon lisää pieniä penkkejä.

 

Ja hyönteishotelliketjukin on kasvanut autotallin perällä.

  Taloja olen maalannut pienen kylän verran sillä lumen sulaminen on paljastanut pihasta aarteita.

Syy intoon saaada valmista aikaan ja yleensä puuhata kaikenlaista suurempaakin löytyy jääkaapin ovesta. Siellä roikkuu kutsu keskussairaalan preoperatiiviselle osastolle. Siellä kun viikon viivyn, ei useampaan viikkoon, kuukausiinkaan, ole asiaa puuhommiin ja pienemmätkin puuhastelut jäävät kokemuksesta tekemättä.

Siispä pensseli suihkimaan ja ompelukone laulamaan!

Nojatuolin uusi mekko

Parikymmentä vuotta sitten meille muutti vanha nojatuoli.

Se oli muuten hyvässä kunnossa mutta verhoilu oli haalistunut ja väärän värinenkin.

Niinpä se sai uuden mekon ammattilaisen käsissä.

Kangas on laadukasta sillä vuodet lapsi- ja koiraperheessä eivät siinä näy mutta valolle on joutunut tämäkin mekko antautumaan. Sininen väri on haalistunut harmaan violettiseksi.

Olohuoneen paraatipaikalta tuoli on kannettu yläkerran vierashuoneeseen telkkarituoliksi.

Jos mulla olisi rahaa, tuoli saisi uuden mekon ammattilaisen käsissä mutta vauraampia aikoja odotellessa keräsin kasaan kaikki (luonnon)valkoiset villalangat ja aloitin virkkausurakan.

Virkkasin pyöryläneliöitä mutu-tuntumalla, kastelin ne ja kiinnitin nuppareilla pingoittumaan tuoliin.

Jotkut neliöistä ovat pienempiä, jotkut suurempia. Jos lanka oli paksumpaa, virkkasin langan yksinkertaisena ja ohuemmat langat kaksinkertaisena.

Tuolin muodoista johtuen virkkasin väliin pieniä ympyröitäkin.

Ja onneksi innostuin virkkauksen välissä yhdistelemään paloja toisiinsa sillä lopuksi KAIKKIEN palojen yhteenompelu olisi ollut aika iso homma.

Langat olivat vähän sitä sun tätä myös väriltään mutta lopputuloksessa siihen ei juuri kiinnitä huomiota.

Mekon helmoihin en enää jaksanut virkata pienen pieniä palasia vaan helpotin hommaa virkkaamalla "reunuksia" ja niihin pieniä nypylöitä, nirkkojako ne ovat.

Lopputulos on ihan ok.

Vai tuliko huoneesta jonka verhona on kirpparilta löynyt pitsinen keinutuolin peitto nyt liian ...romanttinen?

En punninnut mekkoon kulutetun langan määrää mutta iso pussillinen niitä oli. Lopulta jouduin ostamaan vain yhden kerän Nallea ruokakauppareissulla ja siitäkin jäi vähän...

1.