Sauna ja kylppäri, ennen ja nyt

Alun alkaen tämän talon alakertaan rakennettiin silloin 50-luvulla perinteinen, melko suurikoinen sauna jossa sekä saunottiin että peseydyttiin samassa tilassa.

Joskus 80-luvulla noin kuusi neliöisestä saunasta erotettiin suihkupuoli...

 

...ja löylypuoli.

 

Koska saunatilat olivat ahtaat ja aikansa eläneet, oli selvää että ne uusittaisi kokonaan.

Kaikki irtoava purettiin pois, myös viereisestä pukuhuoneesta, pannuhuoneesta ja halkovarastosta.

Lopulta ammattilaisten toimesta lattiakin kaivettiin auki ja sinne asennettiin kapillaarikatko, eristeet ja erinäinen määrä putkia (mm.vesikiertoinen lattialämmitys sillä meillä on kaukolämpö, tosin kylppäriin ja saunaan tuli myös ns. mukavuussähkölämmitys) ja johtoja ennen uuden lattian valamista.

Suunnitteluvaiheessa pyörittelimme saunaosaston pohjapiirrosta ja mietimme, mitä alakertaan halusimme. Sauna ja kylppäri ja kodinhoitohuone olivat ne tärkeimmät.Alakerrassa on myös pari varastoa ja autotalli mutta niiden remppa jätettiin suosiolla tulevaisuuteen.

Minä aloin hahmotella huonejärjestystä ja Ake alkoi suunnitella remppamiesten kanssa alakerran eristystä.

 

Halusimme tehdä rempan varman päälle ja välttää puurakenteita siellä missä ne voisivat altistua kosteudelle. (Alakerta on osaksi maan alla.) Lähinnä koolauksissa siis. Lopulta sauna ja kylppäri eristettiin wedi-levyillä pistekiinnityksellä, jolloin levyn ja seinän väliin jää tuuletusrako. Saunaan lisättiin vielä saunasatua lisäeristeeksi. (Vuotta aiemmin teetimme salaojitukset ja samalla talon ulkopuoli eristettiin maan pinnan alapuolelta.)

 Sauna päätettiin palauttaa alkuperäiseen kokoonsa jotta meidän molempien kiuastoive saataisi toteutettua, eikä kantavia seiniä tarvitsisi siirrellä. Aken halusi sähkökiukaan ja minä halusin säilyttää puukiukaan. Saunan väristä olimme samaa mieltä mutta lauteiden malli on Aken valitsema.

Tämmöinen siitä sitten tuli:

Sähkökiuasta pääsimme kokeilemaan mutta puukiukaan asentaminen on vielä kesken; koska se on asennettu kulmittain, pitää savutorvi hitsata mittojen mukaan sopivaksi.

Hormiseinä on sisutuskiveä ja katossa on kiuasvalot. Kun heittää löylyä, höyry kulkee kauniisti valojuovaa pitkin ylöspäin. Oikeasti sauna on tunnelmallisen hämärä. Tumpelo kuvaaja vaan on saanut aikaan tylsän kuvan...

Sauna(ja kylppärin) vieressä oli ennen puku ( ja kodinhoito-)huone.

Pukuhuoneesta tehtiin kylppäri.

 

Pukuhuoneen nurkassa olleessa komerossa oli talon vesimittari. Onneksi sen sai siirrettyä (tulevan) teknisen tilan puolelle sen lattiaoperaation aikana.

Nurkkaan jäi vielä veden pääkatkaisin, jonka piilottaminen aiheutti päänvaivaa. Sinne kun pitää olla hätätapauksessa pääsy.

 

Lopulta remppamies koteloi hässäkän ja minä liimailin keittiörempasta jääneistä tason palasista siihen kannen. Kansi liimattiin koteloon kevyesti silikonilla, joten sen saa irti mattopuukolla. Kai.

Pullojen ja purkkien säilytys mietitytti myös. Ake antoi minulle vapaat kädet suunnitella.

En halunnut lasisia hyllyjä enkä perinteisiä korejakaan.

Olisin halunnut kiinteän, laatoilla päällystetyn hyllykön puuhyllyineen mutta tuon kotelon vuoksi siitä olisi tullut aika massiivinen.

Jämäpuusta rakentelin sitten tuollaiset sisutustikkaat jotka petsasin ja käsittelin Top Oililla. Samalla tuotteella, jolla keittiön ja vessojen puutasot on käsitelty. Saapas nähdä miten kestävät kosteutta saunatiloissa.

Kylppärin seiniin halusin yksinkertaiset valkoiset laatat. Onneksi Akekin oli samaa mieltä.

Pari vuotta sitten Barcelonassa ihastelin Gaudin upeita laatta-ja mosaiikkitöitä. Oppaan mukaan Gaudi alkoi käyttää rikkimenneitä laattoja jotta niitä ei tarvitsisi heittää pois. Kierrätystä siis. Kun tajusin Casa Milassa  että samanvärisiäkin laattoja käyttämällä saa upeaa pintaa, tiesin heti että kylppäriin tulee tehosteksi "Gaudia" ja Akekin hyväksyi idean.

Osa palasista on samaa kiiltävää laattaa kuin seinissäkin ja osa samaa laattaa mattana .

 

Kylppärin penkin tein jo viime talvena puutöissä. Jämäpuusta tietysti.

 Naulakon idean sain kun löysin vanhoja vinkuroita koukkuja. Ne oli pakko spreijata mustiksi sillä kirkkaan sinisen maalin poistaminen tuntui turhan työläältä.

 

Kylläpä tuntui ihanalta kylpeä uudessa saunassa.

Vaikka sähkökiuas oli Aken toive,on pakko tunnustaa että  siitä sai mahtavat, pehmeänkosteat löylyt. 

Onhan siinä kiukaassa kiviäkin, 120 kiloa!

Askartelu-paskartelua ja ompelua

Välillä tekee mieli askarrella. Kokeilla jotain uutta juttua.

Olen jo joskus aiemmin kokeillut muovipussien silittämistä yhteen tukevaksi "kankaaksi". Silloinkin sain lopputulokseksi tämmöistä kurttua.

 

Tällä kertaa en antanut periksi vaan yritin uusiksi.

Alkon kassi (kokeilua varten jouduin sinne ostoksille...juu) ja Seppälän kassi vastakkain ja tällä kertaa aloitin tosi miedolla lämmöllä pikkuhiljaa lämpöä lisäten.

Ja onnistui!

 Tuli tukevampaa materiaalia uimahallipussiksi.

Harmitti vaan että olin kokeillut tuolla kauniilla pussilla mutta aika hieno on Alkon mainoskin.

 

Onnistumisesta innostuneena kaivoin esille kirpparilta löytyneet, tosi tukevat, pellavapalat ja pari vanhaa vyötä.

Tuli uimahallikassi. 

 

Kylläpä kelpaa lähteä vesijumppaan!

Paljon valmista ja vähän keskeneräistä

Sauna&kylppärin remppa alkaa olla voiton puolella.

Saunan puolella puukiuas odottaa vielä asentajaa  mutta muutoin sauna näyttää saunalta.

 

 

Kylppärin puolella hommia teettää enää viimeistely.

Olen pähkäillyt pitkään kylppärin kalusteiden kanssa. Tässä olisi kyllä markkinarako jollekin firmalle. Fiksuja, ei lasisia, hyllyjä, koreja, naulakoita ja penkkejä pesuhuoneeseen! Meille taitaa tulla omatekemiä. Osa valmiina, osa odottaa viimeistelyä.

Remppamiehet ovat hoitaneet koko rempan, mutta minun kädenjälkeni ja Barcelonan loman vaikutus näkyvät suihkuseinässä.

 

Seuraavaksi pitäisi siirtyä sinne kodinhoitohuoneen puolelle jossa tilanne on päinvastainen; paljon kesken ja vähän valmista...

Kynttilöiden valoa sadepäivään

Näistä purkeista muistui mieleeni omat Riihimäen tölkit.

Viime kesänä löysin Pentikiltä tuikunpidikkeitä ja tämmöinen sateinen päivä on juuri omiaan testata tölkkien ja pidikkeiden yhteensopivuutta.

 

Suurin tölkki on kolmilitranen ja kaksi pienempää kaksilitraisia. Siis periaatteessa samankokoisia mutta oikeasti erikokoisia. Kumma juttu.

 

 Pianon päälle laitettiin kirpparilöytö, puinen koristesermi.

(Sen piti tulla kylppärin seinälle mutta pianon kaipasi kaveria ja pianon päälle ajateltu Kirsi Neuvosen grafiikan työ oli jo kotiutunut makkariin...)

Sermi on samaa tyyliä kuin tuikkulyhty. Lyhty vaan oli harmaa. Paitsi että spraymaalilla siitä tuli näppärästi sopivan musta...tuomaan valoa sadepäivään.

Eteinen

Kun meille tullaan ulko-ovesta sisälle, ei heti päästäkään eteiseen vaan portaikkoon.

Ennen oikealla olevan aukon tilalla oli ovi ja portaikko oli eristämätön. 

Mutta nämä tilat rempattiin jo parisen vuotta sitten.

 

Pari askelta sisälle ja tullaan eteiseen. 

Myös tämä tila on pintarempattu; seinät levytetty ja maalattu, katto laitettu, sähköt uusittu ja lattia hiottu.

 

 

Eteinen on iso mutta ehjää seinätilaa siellä ei ole oikeastaan ollenkaan.

Oikealla on oviaukko keittiöön ja takka.

Edessä on oviaukko olohuoneeseen ja vasemmalle jäävät vessa ja työhuone.

Vasemmalla, naulakon takana, on ovi alakertaan.

 

Vessastahan tämä keskikerroksen remppa alkoi joskus tammikuussa...

 

 Tämmöiseltä eteinen näyttää olohuoneesta päin.

Takan paikka määräytyi aikanaan hormin mukaan. Takan edessä on Oton paikka. Vanha herra tykkää loikoilla takan lämmössä.

Nyt kun keskikerroksen remppa on valmis niin tekemisen puutteesta ei edelleenkään tarvitse kärsiä. Sauna ja kylppäri ovat melkein vamiit mutta kodinhoitohuone vielä alkuvaiheessa...

Keittiö ennen ja nyt

 Keittiöön oli jossakin vaiheessa, 30 vuotta sitten, liitetty makuuhuone ruokailutilaksi. Niinpä keittiön pohja on hieman erikoinen; kuin E-kirjan, jonka keskimmäisen poikkiviivan paikalla on hormi.

Keittiön rempassa toivoin vesipisteen siirtoa ja hellankin toiseen paikkaan, jotta se olisi helpompi yhdistää hormiin. Siis kaiken pintarempan lisäksi...

Eteisestä oikealla on oviaukko keittiöön.

 

 Tuossa vasemmalla on vanha hella, jonka halusin säilyttää. Hieman jännitti, miltä sähköhella ja huuva näyttäisivät vierekkäin vanhan hellan ja huuvan kanssa...

Sähköhellan taakse rakennettiin seinäke, jotta uuden ja vanhan hellat etureunat saataisi samalle tasolle.

Vesipiste oli ennen tuossa seinäkkeen takana mutta paikka oli liian ahdas, jotta siihen olisi saatu mahtumaan astianpesukone. Astianpesukoneen halusin selkävaivaisena ehdottomasti korkeammalle ja toisaalta halusin myös kunnon tiskipöydän.

 

 Vesipiste siirrettiin ovesta tultaessa oikealle. Tämän vanhan kaappirivistön ja työtason paikalle.

Vesipisteen siirtäminen vaati kyllä aikamoisen operaation alakerrassa...mutta joka tapauksessa sinnekin oli putkihommia tulossa :)

 Hellan paikka oli ennen ikkunan vieressa. Nyt sen paikalla on avohyllyjä.

Avohyllyt arveluttivat hieman sillä en ole mitenkään innokas pölyjen pyyhkijä.

Näin iso keittiö olisi kyllä ollut aika ahtaan näköinen jos kaappeja olisi ollut joka seinällä ja nyt tykkään noista avohyllyistä ja niiden mahdollistamasta dekoreerauksesta kovasti.

 

Katossa on halogeenivaloja ja yläkaappien alla ledilistaa.

Avohyllyn viereen halusin kuitenkin toisenlaisen lampun.

 Ruokailupuolen toisella seinällä oli rivistö korkeita kaappeja. Astiafriikkinä halusin pitää ne.

Toisella puolella oli alakaappeja ja lasiovellisia yläkaappeja. Työtaso tuntui tarpeettomalta joten sen kaappihässäkän paikalle tilattiin mahdollisimman korkea lasiovellinen kaapisto jonka alaosaa syvyys on vain 50 senttiä normaalin 60 sentin sijaan.

Olen tosi tyytyväinen keittiörempan lopputulokseen.

Jälkiviisaana miettisin valaistushommia vieläkin tarkemmin ja lisäisin ehdottomasti vielä pari pistorasiaa. Niitä ei ikinä ole liikaa!

Elämää keskikerroksen rempan jälkeen. Työhuone.

Eteisestä vasemmalle on työhuone.

Huone, jossa on työpöytä ja kirjahylly.

Pintaremppa ; kipsilevyt seinille, maalaus, paneelikatto, lattian hionta ja vahaus sekä sähköjen uusiminen tehtiiin tähänkin huoneeseen.

Miten se voi kuullostaa niin helpolta, nopealta ja yksinkertaiselta ja viedä silti aikaa monta kuukautta...?

 

Kirjoituspöydän hankin Tampereelta jo pari vuotta sitten. Eräässä blogissa huhuiltiin nopeaa toimintaa pöydän saamiseksi pois vanhempien huushollista. Varoiteltiin isosta koosta ja painosta. Vähemmän innokkaana Ake läksi mukaan ja Tampereen suunnassa oli myös apua odottamassa (Kiitos Tero). Pöytä saatiin lopulta meille kotiin (Kiitos Pete).

Mutta ei saada enää meiltä pois.

Pöydänhakureissun jälkeen meidän ulko-ovi on vaihtunut eikä pöytä joka syksyisenä iltana millin tarkasti mahtui ovesta sisään, enää mahdu siitä ulos.

En minä sitä muutoin olisi ulos viemässä, aarrettani, mutta remppahuumassa olisin hionut ja käsitellyt sen ulkona. Mutta hyvin se toimii kuluneena ja elämää nähneenäkin.

 Seinät maalasin valkoiseksi.

Näytti aika ankealta joten ryhdyin kokeilemaan erisävyisiä siniharmaita. Se oikea sävy oli kuitenkin petrooli. Väri joka välillä näyttää vihreältä ja välillä sinisemmältä.

Huoneesta on käynti pieneen vaatehuoneeseen.

Koska huone on eteisen vieressä, tuli vaatehuoneesta komero ulkoiluvaatteille.

Eteisessä on kyllä naulakko mutta ehkä se ei sitten aina ole ihan täynnä... Toiveajattelua!

  Vaatehuoneen vanerisen oven, joka on talon alkuperäisiä, käsittelin jo pari kesää sitten. Poistin lakan maalinpoistoaineella ja hioin ja lopuksi lakkasin pariin kertaan.

Tuo vitriinikaappi odottaa tuossa alakerran kodinhoitohuoneen valmistumista. Tai muuta loppusijoituspaikkaa.

Ikkunalaudan silitysraudat odottavat myös kodinhoitohuoneen rekvisiitaksi pääsyä. Ovat ne toimineet kirjatukinakin.

Kattolamppu on talon ullakolta löytynyt. Siitä puuttui yksi kuuppa mutta naapurin vihjeen perusteella löysin samanlaisen. Lamppuun uusittiin varmuuden vuoksi johdot sähköliikkeessä.