Meilläpäin on satanut jonkin verran lunta. Ja koska ulkona oli kiva keli ja minä pääsin hyvissä ajoin koulusta, päätimme lähteä Kallen kanssa ulkoilemaan.
Kalle tykkää murtomaahiihdosta mutta minä en. Hikistä ja tylsää puuhaa.
Teimme siis kompromissin ja läksimme laskemaan mäkeä.
Kalle haki varastosta sukset ja sauvat ja minä hain meidän kelkan.
Kiipesimme tuonne pellon takana olevalle mäennyppylälle.
Ihan kuin "Jänojussin mäenlasku"-laulussa Kallekin mahtaili taidoillaan ja halusi näyttää minulle kuinka sitä mäkeä lasketaan. Paitsi että tässä mäessä ei siis ole hyppyriä.
No niinhän siinä kävi kuin laulussakin ja Kalle kaatui mukkelismakkelis niin että lumi pöllysi.
Vaan ei se Kallea haitannut. Nappasi sukset kainaloon ja kiipesi nyppylälle uudelleen (ja uudelleen ja uudelleen...) ja laski oikein mallikkaasti mäen alas.
Mulla oli siis kelkka.
Lasten kanssa koulussa laskemme mäkeä liukureilla joten tämmöinen iso ja raskas kelkka vähän pelotti...
Ja ihan samalla tavalla minäkin pyllähdin hankeen kuin Kallekin.
Laskimme mäkeä hämärän tuloon asti ja läksimme sitten kotiin iltapalalle.
Olipa kiva ulkoiluiltapäivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti